Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Torilla tavataan – mutta milloin kohdataan?

Korona on myllertänyt Suomea pitkään ja huolella. Kun globaali pandemia vaihtuu lennosta sodan tuuliin, ei ole ihme, että monella on takki tyhjä. Millainen on kansakunnan henkinen kunto tässä tilanteessa?

Joitakin vastauksia on löydettävissä THL:n keväisestä asiantuntija-arviosta ’Covid-19-epidemian
vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen’. Tuoreimman FinSote-tutkimuksen
mukaan esimerkiksi psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi alle 50-vuotiailla ja samassa ikäryhmässä
havaittiin myös avun hakemisen lisääntyneen. Psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi FinSote-tutkimuksen
mukaan lähes kaikissa maakunnissa, vaikka itse koronaepidemian toinen aalto painottui HUS-alueelle.

FinSote-tutkimuksen mukaan psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi matalasti koulutetuilla miehillä
ja naisilla sekä korkeasti koulutetuilla naisilla. Huolestuttava havainto: vaikka itsemurha-ajatukset eivät
ole yleistyneet aikuisväestössä, korkeasti koulutetuilla naisilla itsemurha-ajatukset olivat yleistyneet.
Työikäisten joukossa psyykkisesti kuormittuneimpia olivat kuitenkin työttömät sekä eläkkeellä olevat
naiset.

Tilastokeskuksen korona-aikana toteuttamat Kansalaispulssi-kyselyt ovat luodanneet muun muassa
kansalaisten stressitasoja. Kansalaispulssi kertoo, että koettu stressi on ollut vähäisintä 60–74-vuotiailla,
ja heidän kohdallaan tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana koko epidemiatilanteen ajan. Muissa
ikäryhmissä koettua stressiä on ollut enemmän.

Kesän 2020 jälkeen erot muiden ikäryhmien stressin kokemuksessa ovat kuitenkin kasvaneet. Eniten
stressiä ovat kokeneet 15–29-vuotiaat. Sen sijaan 45–59-vuotiailla stressin kokeminen on pysynyt
suhteellisen vakaalla, nuorempia ikäryhmiä matalammalla tasolla.

THL:n koronaraportin laatijat toteavat, että he eivät pysty esittämään vahvaan tieteelliseen näyttöön
perustuvaa ennustetta mielenterveysvaikutusten todennäköisestä kehittymisestä jatkossa. Toisaalta
juuri koronaepidemia on osoittanut meille, miten epävarmaa parhaimpiinkin tietoihin perustuva
ennustaminen on. Nyt polttavan ajankohtainen Ukrainan sota tulee vaikuttamaan väestön ja eri
väestöryhmien mielenterveyteen, tutkijat uskovat.

Joitakin ilmeisiä suosituksia on kuitenkin mahdollista tehdä. Työikäisistä psyykkisesti
kuormittuneimpia olivat työttömät ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, joten ainakin näistä
ryhmistä on syytä ottaa koppi.

Australiassa tehdyssä monitieteisessä arviossa on esitetty, että juuri työllistymistä edistävät
toimet olisivat niitä kaikkein vaikuttavimpia toimenpiteitä koronaepidemian kielteisiä vaikutuksia
korjattaessa. THL:n tutkijat toteavat, että näihin toimiin on panostettu myös Suomessa – ja tätä
työtä on tärkeä jatkaa edelleen.

Mutta vaikka työpaikka olisi tallella, monella arki yskii ja pahasti. Työyhteisö on saattanut
”ajelehtia” työntekijän ulottumattomiin jonnekin pilveen ja organisaation kulttuuri murentua
sanahelinäksi. Mikä sitten neuvoksi?

Kun stressi painaa päälle, voi ystävällinen sana tai ele olla kullanarvoinen. Suomalainen
työelämä tarvitsee nyt kohtaamisia, joissa omaa pahaa mieltä ja epävarmuutta pääsee viimein
purkamaan. Esihenkilöiden on pidettävä omasta laumastaan huolta, se on selvä, mutta jokainen
meistä on nyt paljon vartijana. Mitä minä voin tänään tehdä auttaakseni itseäni ja muita?

Yksi avain tulevaisuuteen on hybridityö. Jos kerran etä- ja lähityön yhdistelmä voi olla
millainen tahansa, niin eiköhän tehdä siitä kerralla mahdollisimman hyvä. Organisaatioiden
johto ei kuitenkaan osaa lukea ajatuksia, eikä tiedä, millaisia työnteon malleja työntekijät
mieluiten haluaisivat taloon. Jokaisen vastuulla on kertoa, miten itse haluaisi tulevaisuudessa
tehdä työtä.

Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kun DI kohtaa D&I:n

Kun puhumme yrityskulttuurista, niin mistä me tarkalleen ottaen puhumme? Yrityskulttuuri on sekava soppa arvoja, uskomuksia, käsityksiä ja käytäntöjä. Harva saa siitä

Astronautit etätöissä

David Bowien klassikkobiisissä Space Oddity lennonjohto viestii avaruuden halki kiitävän astronautin kanssa. Lukua täytyy pitää monen sortin teknisestä aspektista ja myös

Varhaisen vastuullisuuden malli

Vastuullisuus on valttia liiketoiminnassa – mutta ihan uusi asia Suomessa se ei ole. Jo yli sata vuotta sitten valveutuneet teollisuussuvut tarjosivat

Palautumisen paikka

Koronapandemian yhä vain pitkittyessä tarvitaan kaikki keinot käyttöön, jotta väki pysyy työkykyisenä – ja edes jotenkin järjissään. Työterveyslaitoksen toteuttama Mielenterveyden tuen

Kestikö pää koronakurimuksen?

Kun korona viimein hiipuu takavasemmalle, suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan uudenlaista työkyvyn johtamista. Etätyö asettaa omat haasteensa esihenkilöille, koska monessa organisaatiossa pitkäksi venähtänyt

Pullon henki karkuteillä

Korona-aika on opettanut meille ihmisyyden perusasioita: ilman yhteisöllisyyttä ja luottamusta toisiin ihmisiin on vaikea saada mitään aikaan. Ihmisten hyvinvointi nousi huolenaiheeksi

Serendipiteetin seireeninkutsu

Tunnetko jo serendipiteetin? – Jos et, ei se mitään. Ymmärrys serendipisyydestä ei ole levinnyt vielä laajasti Suomessa, vaikka se on olennainen

Koronakumipallot

Korona väistyy, mutta tuskastuttavan hitaasti. Kotikonttorien sankarit ovat huomanneet, että urheista tilapäisfikseistä (”kyllä yhden viikon Teamsit nyt saunan lauteilta hoituu”) ei

Luottamus vahvaa, mutta palvelu erottaa tulevaisuudessa

Suomalaiset yritykset ovat pääosin tyytyväisiä työeläkevakuutusyhtiöihinsä. EPSI Ratingin tutkimuksen mukaan työeläkeala säilyttää asemansa vakaana ja luotettavana osana vakuutuskenttää: asiakastyytyväisyysindeksi on 69,8.

Henryn Top 10 -puhujat 2024

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista,

Kielitaidon puute estää urakehitystä

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan