Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Toimiva työyhteisö

Kuvassa vasemmalta Leea Kantelus, Melina Jokila ja Suvi Hossi.

Toimivan työyhteisön kehittäminen on strategista johtamista, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. On paljon tutkimustietoa siitä, mihin kaikkeen työyhteisön toimivuus ja arjen työn sujuvuus vaikuttavat: tulokseen, tuottavuuteen, työnantajamielikuvaan, sitoutumiseen, kehittämishalukkuuteen, yhteistyön sujuvuuteen, asiakaskokemukseen jne.

Työyhteisön toimivuus edellyttää tervettä organisaatiokulttuuria.
Organisaatiokulttuuri asuu sekä yksilöiden ajattelussa,
että työpaikan ”seinissä”. Yksilötyöntekijöiden subjektiiviset
odotukset sekä työpaikan menneisyys ovat osana arjen kohtaamisissa
ja työyhteisön päivittäisessä toiminnassa. Usein voimakkaammin
kuin visio ja tavoitteet.

Jotta työyhteisön toiminta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
arvioituna olisi toimivaa, tarvitaan nämä teemat osaksi strategista
johtamista. Toimivassa työarjessa on oltava mm. oikein
kohdennetut resurssit, oikeanlaista osaamista, dialogisuutta,
monimuotoisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta,
sekä mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhä useammassa johtoryhmässä
nykyään keskustellaankin tunneilmastosta, ilmapiiristä,
yhteisöllisyydestä ja diversiteetistä osana arkea.

Harmillisen usein havahdutaan toimimaan vasta kun
tapahtuu jotain sellaista, mikä joko juridisesti tai kestämättömän
tilanteen vuoksi pakottaa toimimaan. Helposti ajattelemme,
että organisaatiokulttuuri syntyy ja on, sellaisena millaiseksi
se on muodostunut. Sen arvioinnin ja kehittämisen
tulisi olla mukana strategisessa kehittämistyössä ja sitä tulisi
systemaattisesti myös johtaa.

Ennakointi on kannattavampaa kuin reagointi, melkeinpä
kaikessa. Myös toimivan työyhteisön kehittämisessä. Ennakoiva
kehittäminen maksaa itsensä myös takaisin, sillä työpahoinvoinnin
ja toimimattoman yhteistyön kustannukset työnantajalle ovat merkittävä kuluerä. Keinoja rakentaa toimivaa työyhteisöä
on onneksi tarjolla.

Olemme menestyksesi kumppani, tarvitset sitten ennakoivaa
kehittämistä tai apua puheeksiottamiseen ja konfliktinratkaisuun.
Räätälöidyt valmennukset ja fasilitoidut työpajat
kohdennettuna koko henkilöstölle, johdolle ja esihenkilöille
vahvistavat käsitystä nykytilasta ja kehittämistarpeista. Ketterä
tapa lähteä liikkeelle on esimerkiksi päivän mittainen Työhyvinvointikortti-
koulutus, joka antaa selkeän käsityksen organisaation
nykytilasta ja eväitä kehittämiseen. Hyvää muutosta
saadaan aikaan johdon-, tiimien- ja yksilöiden työnohjauksella
ja sparrauksella. Työyhteisösovittelu
on toimiva keino niissä
tilanteissa, joissa tilanne on päässyt jo pahaksi. Mentorointi
ja liiketoiminnan kehittäminen antavat konkreettisia työkaluja.
Johdon sparrauksen kysyntä puheeksiottamisen ja dialogisen,
avoimen vuorovaikutuskulttuurin luomiseen on yhä vain lisääntynyt.

Tarjolla on myös Value trainer® -arvovalmentajakoulutusta,
josta voi hankkia sertifioidun pätevyyden toimia vaikka
inhause-valmentajana omassa työyhteisössään.

Lisätietoja: www.faktia.fi

Teksti: Leea Kantelus

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Osaamisvaje vai osaamisvaranto?

Työpaikoilla on jatkuvia ongelmia, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa edes nykyisten haasteiden selättämiseen – saati sitten tulevien. Mikä neuvoksi? Toimitusjohtaja

Sari Ilo on Vuoden Coach 2021

Vuoden Coach -tunnustus myönnetään henkilölle, joka on toiminnaltaan merkittävästi edistänyt coaching-alan kehittymistä Suomessa, edistänyt coachingin tai coachaavan johtamisotteen näkyvyyttä ja tunnettuutta

Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit

Oikeanlaista osaamista vahvistamalla menestykseen

Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla. Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin Työelämässä

Oppiminen osana työelämää myös hybridiaikakaudella

Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,

Osaamisen kehittäminen on yhteinen matka

Miten oppiminen pitää työyhteisön mukana muutoksessa? Organisaatioissa etsitään jatkuvasti keinoja vastata uusiin vaatimuksiin, ja osaaminen sekä sen kehittäminen on noussut keskeiseksi