Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa, joka käsitteli ikääntyvien työntekijöiden työkykyä ja varhaista poistumista työmarkkinoilta, tarkasteltiin tätä kysymystä kahden laajan tutkimuskokonaisuuden avulla. Ensimmäinen kokonaisuus koostui kansainvälisten interventiotutkimusten systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta ja meta-analyysista. Toinen kokonaisuus oli suomalainen seurantatutkimus, joka toteutettiin vuosina 2017–2022 ja johon osallistui yli 2300 sosiaali- ja terveysalan työntekijää.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että terveystottumusten parantaminen sekä työntekijää tukevat työolot voivat merkittävästi vahvistaa keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkykyä.
Työkyky määritellään tässä kontekstissa ihmisen kokemuksena siitä, miten hyvin hän pystyy vastaamaan työnsä vaatimuksiin. Tämä työkyky toimii tärkeänä mittarina arvioitaessa, kuinka pitkään työntekijät voivat jatkaa työuraansa ikääntyessään.
Liikunta tukee keski-ikäisten ja ikääntyvien työkykyä
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoitti, että säännöllinen aerobinen tai lihaskuntoharjoittelu edistää keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkykyä. Lisäksi katsauksessa löydettiin viitteitä moniosaisten hyvinvointiohjelmien hyödyistä; nämä ohjelmat sisälsivät esimerkiksi terveyskoulutusta, liikuntaa ja ravitsemusohjausta.
Nämä tulokset osoittavat, että sekä kohdennettu liikuntaharjoittelu että laaja-alaiset hyvinvointiohjelmat voivat tarjota konkreettisia hyötyjä ikääntyville työntekijöille.
Myös työolosuhteet ratkaisevat – yksilölliset muutokset eivät yksistään riitä
Katsauksessa havaittiin, että interventiotutkimuksia, joissa huomioidaan yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös työhön liittyviä tekijöitä, on tehty vain vähän, ja niiden tulokset ovat olleet vaihtelevia.
Suomalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös työolotekijöihin liittyvät parannukset vahvistivat työkykyä.
Terveyteen liittyvät positiiviset muutokset, jotka tukivat työkykyä
• Parempi unen laatu
• Vähäisempi psyykkinen kuormitus
• Lisääntynyt liikunta vapaa-ajalla
• Tupakoinnin lopettaminen
• Alkoholin käytön vähentäminen
Työolotekijät, joiden paraneminen vahvisti työkykyä
• Työn vaatimusten kohtuullistaminen
• Parempi tasapaino työn vaatimusten ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksien välillä
• Suurempi vaikutus- ja päätösvalta omaan työhön liittyvissä asioissa
• Lisääntynyt palkitsevuus ja arvostus
Työolotekijöiden tehdyt muutokset lisäsivät työntekijöiden kokemusta siitä, että he pystyvät vastaamaan työnsä vaatimuksiin aiempaa paremmin.
Tutkimusryhmän suositukset työnantajille ja päättäjille
Tutkimusryhmä arvioi tutkimuskokonaisuutensa antavan seuraavia johtopäätöksiä ja vinkkejä, joiden noudattaminen edistäisi ikääntyvien työntekijöiden työurien pitenemistä.
Tutkimusryhmä arvioi tutkimuskokonaisuutensa antavan seuraavia johtopäätöksiä ja vinkkejä, joiden noudattaminen edistäisi ikääntyvien työntekijöiden työurien pitenemistä.
• Työkyky ei ole pysyvä ominaisuus – sitä voidaan vahvistaa elintapoja ja työoloja parantamalla
• Unen, mielenterveyden, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistäminen on keskeistä
• Työolojen kehittäminen – esimerkiksi tarpeettomien vaatimusten vähentäminen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja arvostuksen vahvistaminen – on ratkaisevan tärkeää
• Parhaat tulokset saavutetaan yhdistämällä yksilö- ja työolotekijät, moniulotteisilla ratkaisuilla, jotka edistävät sekä terveyttä että työn tekemisen edellytyksiä
”Löydökset korostavat, kuinka tärkeää on huomioida sekä työntekijöiden henkilökohtainen terveys että työolotekijät, kun kehitetään keinoja tukea ikääntyviä työntekijöitä”, tutkimusryhmä korostaa.
”Tutkitusti vaikuttavat, monipuoliset interventiot voivat olla keskeisessä roolissa terveiden ja tuottavien työurien pidentämisessä”, tutkimusryhmä muistuttaa.
Kuvat: Pexels
Lähde: Työterveyslaitos
