Työntekijäkokemus ja hyvinvointi ovat jo useissa organisaatioissa tärkeäksi nostettu asia. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että tämä näkyisi käytännössä.
”Gallupin mukaan vain 33 prosenttia työntekijöistä on sitoutunut työhönsä ja mielenterveyteen liittyvät syyt ovat sairaslomatilastojen kärjessä. Samaan aikaan keskustellaan työvoima- ja osaamisvajeesta. Jokin tässä ei täsmää”, kertoo CGI:n henkilöstöjohtamisen asiantuntija Henna Ahtola.
Digitaalinen teknologia tuo uusia keinoja hyvinvoinnin johtamiseen myös organisaatioissa. Moninaiset rannekkeet, mittarit ja älyvaatteet tuottavat tietoa yksilön fyysisestä voinnista. Erilaiset kyselyt täydentävät tätä tuomalla henkilöstön näkemystä esimerkiksi koetusta johtamisen laadusta. Hyödyntämällä myös HR- järjestelmissä olevaa tietoa voidaan muodostaa kokonaisvaltainen kuva henkilöstön hyvinvoinnista.
”Kokonaiskuvan perusteella organisaatiossa voidaan toimenpiteet suunnitella täsmälliseksi juuri niille alueille tai ryhmille, joilla on eniten tarvetta. Jos nähdään, että esimerkiksi palautumisen kanssa on ongelmia voi työnantaja tukea henkilöstöä stressinhallintataitojen kehittämisessä. Analytiikan ja keinoälyn avulla voidaan myös löytää asioiden välisiä vaikutussuhteita ja siirtyä reaktiivisesta toiminnasta ennakoiviin toimenpiteisiin”, Ahtola toteaa. Teknologia mahdollistaa kohdistettujen interventioiden tarjoamisen yksilötasolla ilman henkilön identifioimista työnantajalle. Tämä alentaa kynnystä lähteä liikkeelle.
Lähtökohdan tunnistaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Ennen kaikkea tarvitaan suunnitelmallista toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa ja toimenpiteitä arjen liiketoiminnan ja ihmisten johtamisessa.
”On hyvä muistaa, ettei data tai teknologia kuitenkaan koskaan korvaa inhimillistä johtamista. Päinvastoin johtamisella on tulevaisuudessa jopa entistä suurempi merkitys hyvinvoinnin kannalta”, Ahtola sanoo. Esimiehiltä tarvitaan yhä enemmän inhimillisiä coaching-taitoja, ihmisten kohtaamiskykyä sekä tukea yksilöitä niillä alueilla ja tavoilla kuin he kokevat tarpeelliseksi.
Tulevaisuudessa menestyvät organisaatiot, jotka pitävät henkilöstöä keskeisenä kilpailukykytekijänä. Hyvinvointiin panostaminen on yksi keskeinen alue, jossa voittavat niin yritys kuin yksilöt.
Teksti: Esa Pesonen
