Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Suomalaiset suhtautuvat muita pohjoismaalaisia epäilevämmin tekoälyn hyötyihin työelämässä

Tutkimusyhtiö Norstatin tekemän tuoreen kyselyn mukaan vain 12 % suomalaisista pitää tekoälyä erittäin suuressa tai suuressa määrin hyödyllisenä oman työnsä kannalta. Luku on Pohjoismaiden alhaisin. Samalla suomalaiset eivät juurikaan pelkää, että tekoäly vaikuttaisi työpaikkoihin: ainoastaan 7 % kokee tekoälyn uhaksi omalle työlleen tulevaisuudessaan.

Norstatin useassa Euroopan maassa toteuttamassa kyselyssä suomalaiset erottuvat suhtautumisessaan tekoälyyn monesta muusta maasta. Vain 3 % kokee saavansa hyvin paljon nykyisessä työssään hyötyä tekoälystä, kun esimerkiksi vastaava luku Ruotsissa on 5 % ja Virossa 10 %.

Suomalaiset eivät tanskalaisten tapaan usko myöskään, että tekoäly veisi tulevaisuudessa merkittävissä määrin työpaikkoja. Suomalaisista vastaajista 78 % ei juurikaan näe sitä uhkana työpaikoille.

”Suomalaisten suhtautumista tekoälyyn voisi kuvata varovaiseksi, se ei pelota, mutta ei myöskään vakuuta. Tämä voi kertoa siitä, että monen omassa työssä tekoälyn konkreettiset sovellukset eivät vielä näy arjessa”, Norstatin tutkimusvastaava Sanna Terkomaa kertoo.

Suomalaisista vain 16 % odottaa, että saisi tekoälystä tulevaisuudessa enemmän irti omassa työssään.

"Tältäkin osin suomalaiset eroavat melko selvästi muista maista: esimerkiksi Norjassa vastaava luku on 28 % ja Virossa 25 %. Kun tarkastellaan tulevaisuuden odotuksia ikäryhmittäin, nähdään kuitenkin, että joka viides suomalaisnuori uskoo saavansa paljon tai hyvin paljon hyötyä tekoälystä työssään. Silti myös suomalaiset nuoret suhtautuvat tulevaisuuden hyötyihin jonkin verran kriittisemmin kuin esimerkiksi virolaiset ja norjalaiset", Terkomaa toteaa.

Norstat Quarterly Data – verkkotutkimus toteutetaan kvartaaleittain 16 Euroopan maassa. Suomessa kyselyyn vastasi 1 016 Suomessa asuvaa ja Pohjoismaiden osalta yli 4 000 henkilöä. Kesäkuussa toteutettu tutkimus edustaa kunkin maan 18–79-vuotiasta väestöä sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.

Kuvat: Pexels

Lähde: OSG Viestintä Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Arjen kitkat kuriin

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla. Kuvittele työpäivä,

Arvojohtajuuden arvostus

Arvopohjainen johtaminen on johtamisen suuntaus, jonka vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja laaja-alaisia. Arvojohtaminen on toimiva keino vaikuttaa organisatoriseen kasvuun ilman, että turvaudutaan

Herätys suomalaisille yrityksille:

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja

Hybridityön ja työhyvinvoinnin yhteydet

Kirjoittaja: Tuukka Nokelainen Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö

Kotimaan rahtipalvelun hengetär

Työ ja sen tekijä Sujuvan logistiikan taustalla ovat nykyaikaiset verkkopalvelut ja henkilökohtainen asiakaspalvelu. Sari Starck on päässyt unelmatyöhönsä Varovan maantieliikenteen asiantuntijana.

Työelämä tarvitsee mielen huoltoa

Kuullaksen uudenlainen valmennuspalvelu tarjoaa keinoja koko henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseen Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu hiipuu