Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Sisäisen draivin lähteillä

Kuva: Pexels

Etätyö mielletään lähtökohtaisesti positiiviseksi työelämän joustoksi. Pitkittyessään se voi kuitenkin pistää työmotivaation ja mielen hyvinvoinnin koville.

Herätys. Kahvit tippumaan. Videokokous päälle ja menoksi.
Aivan kuten eilen ja sitä edellisenä päivänäkin. Ja niin edelleen.

Vaikka etätyöskentely on parhaimmillaan luonnollinen osa
hyvää työarkea, voi se aiheuttaa myös haasteita, kuten yksinäisyyttä,
stressiä ja motivaatio-ongelmia. On vaikea puhaltaa
yhteen hiileen, kun sosiaalinen eristäytyminen vie pohjan mehengeltä.
Työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen voi myös
kasvattaa henkistä kuormitusta.

Yritykset ovatkin viime aikoina joutuneet pohtimaan sitä,
miten ne voivat parhaiten tukea työntekijöitään poikkeuksellisten
työolosuhteiden aikana.

Motivaatiota vahvistamassa

Luottamus.
Tämä sana toistuu usein Vincit Oyj:n henkilöstön menestymisestä
vastaavan johtajan Saana Rossin puheissa hänen pohtiessaan
motivaatiotekijöitä etätöiden aikakautena.

”Kun kaikki työskentelevät etänä, yhteys työnantajaan
päin ohenee. Haasteeksi muodostuu se, miten työnantaja voi
lunastaa työntekijöiden luottamuksen. Tämä korostuu kriisiaikoina,
jolloin monessa yrityksessä koetaan taloudellista epävarmuutta.”

Vincitillä joustavat etätyömahdollisuudet ovat olleet itsestäänselvyyksiä
jo entuudestaan. IT-alan edelläkävijänä tunnettu
yritys ei kuitenkaan ole säästynyt poikkeuksellisen kevään
aiheuttamilta haasteilta.

kuva
Heltin työterveyspsykologi Mona Moisala sanoo, että itseohjautuvuutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Ihmisen on osattava laittaa rajat itselleen ja päättää, milloin on aika lopettaa työt.
Kuva: JARI TOLVANEN / STUDIO ELITE

”Tämä on ollut uusi tilanne meillekin. Mitä pidempään se
on kestänyt, sen enemmän henkisen yhteyden puuttuminen on
rasittanut. Tilanteen pitkittyessä on yhä tärkeämpää välittää
arvostuksen tunnetta läpi organisaation”, Rossi pohtii.

Luottamusilmapiiriä voi hänen mukaansa parantaa antamalla
työntekijöille mahdollisuuden rakentaa omannäköistään
arkea. Ydinmotivaatio työn tekemiseen kumpuaa myös työstä
itsestään.

”On olennaista, että työntekijä pääsee toteuttamaan
itseään
ja kokee työllään olevan merkitystä. Mietimme jatkuvasti,
miten voisimme parhaiten mahdollistaa sen, että työntekijä
kokisi haluavansa olla juuri meillä töissä”.

Vaikeita aiheita kaihtamatta

Kun kukin puurtaa yksin kotonaan, motivaation kartoittaminen
voi olla haastavaa. Aktiivinen yhteydenpito on tässä avainasemassa.
Vincitillä johto ja HR ovat pitäneet yhteyttä työntekijöihin
läpi etätyöajan.

”Olemme olleet aktiivisesti yhteydessä ihmisiin eri kanavia
pitkin. Myös pulssikyselymme sisältöä on muutettu vastaamaan
paremmin nykytilannetta”, Rossi kertoo.

Yrityksessä järjestetään myös säännöllisiä ”Ask Me
Anything”
– sessioita, joiden aikana henkilöstö kokoontuu
kyselemään johdolta mieltä askarruttavista asioista.

”Uskon, että luottamus lisääntyy, kun vaikeistakin asioista
puhutaan avoimesti ilman pelkoa siitä, miten niihin reagoidaan”,
Rossi toteaa.

Hän painottaa, että tarkoituksena on aidosti ymmärtää,
mitä ihmiselle kuuluu. Yksilöllinen lähestymistapa on tärkeä,
sillä jokainen reagoi tilanteeseen omalla tavallaan.

”Eri ihmisillä on erilaiset tarpeet esimerkiksi elämäntilanteesta
riippuen. Kaikki eivät myöskään välttämättä kykene vastaamaan
suoraan kysymykseen ’Mitä sinulle kuuluu?’.”

Yhteiset kohtaamiset parantavat fiilistä

Käytäväkeskustelut, spontaanit kahvituokiot ja after workit kuuluvat
olennaisena osana monen työpaikan arkeen. Etätyön
aikana kontaktit ovat harvassa ja yhteenkuuluvuuden tunteen
eteen on tehtävä enemmän töitä.

”Etätöissä luonnolliset kohtaamiset puuttuvat. Työnantajan
kannattaakin ottaa tehtäväkseen tarkistaa säännöllisesti, miten
työntekijät voivat”, Heltin työterveyspsykologi Mona Moisala
toteaa.

”Jotkut ovat hyötyneet vapaudesta ja kokeneet sen hyvänä
asiana. Nämä ihmiset ovat usein luonnostaan itsenäisiä ja
autonomisia. Toiset taas ovat kokeneet tilanteen erityisen raskaana
ja ovat nyt entistäkin yksinäisempiä”, hän jatkaa.

Motivaatiota ja sisäistä hyvinvointia voi buustata järjestämällä
säännöllisiä, työhön liittymättömiä tapaamisia. Etäkahvit
ja -lounaat ovat kuuluneet monen firman vakiokalustoon keväästä saakka, ja nyt yritykset ovat pikkuhiljaa siirtyneet
tapaamaan toisiaan myös kasvokkain.

”Meillä on esimerkiksi pidetty puistopiknikejä, turvaetäisyydet
huomioon ottaen. Tällaiset fyysiset kohtaamiset luovat
yhteishenkeä aivan eri tavalla kuin etätapaamiset”, Saana
Rossi sanoo.

kuva
Vincit Oyj:n henkilöstön menestymisestä vastaava johtaja Saana Rossi sanoo, että luottamus lisääntyy, kun vaikeistakin asioista puhutaan avoimesti ilman pelkoa siitä, miten niihin reagoidaan.
Kuva: OPA LATVALA

Riittävä vapaa-aika mahdollistaa palautumisen

Kun töitä tehdään kotona, työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti.
Työtehtäviä saatetaan myös suorittaa epäsäännöllisesti
pitkin päivää. Moisala kannustaakin kaikkia toimenpiteisiin
oman hyvinvoinnin helpottamiseksi.

”Itseohjautuvuutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Ihmisen on osattava laittaa rajat itselleen ja päättää, milloin
on aika lopettaa työt.”

Houkutus joustoihin voi olla suuri etenkin, jos taloudellinen
epävarmuus ja lomautukset ovat arkipäivää. Ylimääräiset työtehtävätkin
saattavat kuormittaa. Tämä voi johtaa lisääntyneeseen
stressiin ja jopa uupumiseen.

”Ne työntekijät, jotka ovat normaalistikin ahkeria, ottavat
helposti liikaa vastuuta itselleen. Jos työtä on ollut aikaisemmin
haastavaa rajata, on se nyt yhä vaikeampaa”, Moisala
toteaa.

”Etätyöaikana on kuitenkin entistä tärkeämpää suojata
omaa vapaa-aikaa. On hyvä muistaa, että aina tarvitse olla
tavoitettavissa.”

Riittien avulla vapaalle

Jos ajatukset on vaikea saada pois töistä etätyöpäivän päätteeksi,
Moisala tarjoaa ratkaisuksi päivittäistä siirtymäriittiä.
Tämä auttaa siirtymään henkisesti vapaa-ajalle.

”Kyseeseen voi tulla esimerkiksi kävelylenkki, meditointihetki
tai joogasessio. Pääasia on, että rituaali on sama joka
päivä. Tällöin se vahvistuu ja tulee tavaksi.”

Myös yksinkertaisemmat rutiinit, kuten työympäristön siistinä
pitäminen, voivat auttaa.

”Usein töitä tehdään keittiönpöydän äärellä. Pöytä kannattaa
siivota työpäivän päätteeksi ja laittaa läppäri pois näkyviltä. Näin työhön assosioituvat asiat eivät muistuta työstä
vapaa-ajalla”, Moisala vinkkaa.

Tulevaisuuden pilkahduksia

Monet meistä odottavat jo innolla aikaa, jolloin pääsemme
taas kuluttamaan toimiston käytäviä. Tilanteen normalisoituminen
voi kuitenkin tuoda mukanaan omat haasteensa.

”Väsymys saattaa tulla vasta silloin, kun työntekijät ovat
palanneet työpaikoilleen. Työnantajien on hyvä varautua siihen,
että ihmiset saattavat oireilla vasta myöhemmin”, Moisala
muistuttaa.

Kriisit voivat toisaalta toimia myös opettajina. Poikkeuksellinen
tilanne on tuonut mukanaan konkreettista tietoutta esimerkiksi
työn organisoinnista ja etätyön vaikutuksista hyvinvointiin.

”Tämä on hedelmällistä aikaa HR-alan ihmisille. Työntekijät
ovat havahtuneet tarkkailemaan työtään ja jaksamistaan
aivan uudella tavalla. Nyt meillä on otollinen paikka tarttua
tähän uuteen ymmärrykseen”, Moisala kannustaa.

Myös Saana Rossi toteaa, että työntekijöiden tarpeet tulisi
huomioida kriisin jälkeenkin, ja ottaa etätyön esimerkiksi.

”Jos työ on sellaista, jota voi tehdä täysin etänä, voi sitä
tehdä meillä jatkossakin. Mikäli etätyöskentely lisää työntekijän
motivaatiota, ei järjestelyä ole tarvetta muuttaa”, hän päättää.

Teksti: Vanessa Törnblom

kuva
Jos ajatukset on vaikea saada pois töistä etätyöpäivän päätteeksi, ratkaisu voisi olla päivittäinen siirtymäriitti, esimerkiksi kävelylenkki. Tämä auttaa siirtymään henkisesti vapaa-ajalle.
Kuva: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi

Työhyvinvoinnin uudet ulottuvuudet

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja

Mielenterveys ei saa jäädä esihenkilön varaan

Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen. Työterveyslaitoksen