Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Sisäilmaoireilu kuormittaa työpaikoilla

Laaja tietopaketti ratkaisuista julkaistu

Homepakolaiset ry on laatinut esimiehille, työterveyshuolloille ja muille työelämätoimijoille suunnatun materiaalipaketin, jossa kuvataan oppain ja videoin sisäilmasta sairastuneiden työntekijöiden työssä jatkamisen keinoja. Työvälineitä tarjoamalla järjestö haluaa edistää työhyvinvointia ja vähentää sairastuneille ja työpaikoille aiheutuvaa kuormitusta.

Tähän tiedontarpeeseen on nyt tarjolla sivusto, joka sisältää mm. oppaita, videoita, muistilistoja ja tapausesimerkkejä. Tietopaketti keskittyy nimenomaan ihmisten tilanteiden ratkaisuihin. ”Emme tarjoa rakennusten tutkimiseen ja korjaamiseen liittyvää tietoa, sillä sitä on jo saatavilla. Sen sijaan sisäilmasta jo sairastuneiden huomioiminen työelämässä on alue, johon ei ole oikein ollut tarjolla tietoa ja käytännön vinkkejä. Valitettavan usein kuulemme, että helppojakaan työssä jatkamisen keinoja ei huomata hyödyntää.” sanoo Katja Pulkkinen, Homepakolaiset ry:n toiminnanjohtaja.

”Olemme havainneet, että vaikka sisäilmaongelmista puhutaan paljon, on työpaikoilla puutteellisesti tietoa ja keinoja tukea sisäilmasta sairastuneiden ja oireilevien työntekijöiden työssä jatkamista.”

Yleisestä keskustelusta ovat puuttuneet kannustavat selviytymistarinat sekä konkreettiset ratkaisut työssä ja kotona. Nyt julkaistu paketti sisältää esimerkiksi videoita, joilla kerrotaan vakavastikin sisäilmasta sairastuneiden työntekijöiden onnistuneesta kuntoutumisesta sairauslomilta takaisin tuottavaan työhön.

Hyvä sisäympäristö tukee työtehoa ja hyvinvointia

Sisäilmaan liittyvä oireilu on yleistä. Vuonna 2017 tehdyssä FinTerveys-tutkimuksessa ilmeni, että noin 500 000 työikäistä oli kokenut eriasteisia sisäilmaan liittyviä oireita työpaikalla viimeisen vuoden aikana. Tämä on n. 15 % kaikista työikäisistä. Työnantajalle tästä aiheutuu kustannuksia ja lisätyötä, ja oireilevalle tilanne on yhtä hankala ja kuormittava.

”Viimekädessä tarvitaan tietenkin terveellisiä rakennuksia, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa tarvitaan lisäksi nopeita käytännön keinoja työpaikoilla. Usein nämä keinot eivät ole mitään rakettitiedettä, vaan apua saadaan oireiden paremmasta tunnistamisesta, avoimesta keskustelusta työyhteisössä ja joustavasta ratkaisujen hakemisesta yhdessä kaikkien osallisten kesken,” Pulkkinen sanoo.

Moni on pystynyt jatkamaan työssä esimerkiksi tilanvaihdon ja osittaisen etätyön, sopivien laite- ja huonekaluvalintojen, siivousaineiden vaihtamisen ja työnkuvan muokkaamisen avulla. Työkokeiluja ja ammatillista kuntoutusta voidaan hyödyntää vakavammin oireilevien kohdalla ratkaisujen hakemisessa.

Terveellisen sisäympäristön on havaittu vaikuttavan merkittävästi työtehoon, ongelmanratkaisuun ja strategiseen ajatteluun. Pulkkinen alleviivaa, että terveellisistä työolosuhteista huolehtiminen on nykypäivää ja monet työnantajat ovat jo kiinnostuneita sisäilma-asioista osana menestyvää työyhteisöä.

”Tämä ei koske vain sisäilmasta oireilevia, vaan kaikkia työntekijöitä. Hyvistä sisäilmaolosuhteista huolehtiminen on työnantajan etu.”

Linkki tietopakettiin

Teksti: STT Info
Kuva: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Työympäristö

Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä

Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.