Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Presenteismi – Työn näkymätön kustannussyöppö

Mikä on presenteismi?

Presenteismi voi olla monelle vieras käsite, mutta sillä tarkoitetaan alentunutta työkykyä tilanteessa, jossa työntekijä on fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta ei pysty suoriutumaan tehtävistään täydellä työpanoksella. Virallisemmin presenteismi yhdistetään sairaana työskentelyyn, mutta ilmiötä voidaan tarkastella laajemminkin: syitä voivat olla esimerkiksi uupumus, stressi tai muut fyysiset ja psyykkiset haasteet.

Vaikka presenteismi ei ole vielä kaikissa organisaatioissa selkeästi tiedostettu haaste, se vaikuttaa merkittävästi henkilöstötuottavuuteen. Ilmiön laajuutta kuvaa hyvin Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2014 tutkimus, jonka mukaan presenteismistä johtuvan menetetyn työpanoksen arvo Suomessa oli jopa 3,4 miljardia euroa vuodessa.

Miten presenteismi ilmenee?

Presenteismi voi näkyä monin eri tavoin, esimerkiksi:

  • Uupumuksena ja heikentyneenä vireystilana
  • Fyysisenä ja psyykkisenä toimintakyvyn laskuna
  • Heikentyneenä keskittymiskyvyn ja muistin toimintana
  • Ylikuormittuneisuutena ja palautumisen puutteena

Erityisesti tietotyössä presenteismin vaikutukset voivat korostua esimerkiksi heikon aivoterveyden, kognitiivisen kuormituksen ja työn sujuvuuden häiriintymisen muodossa.

Taloudelliset vaikutukset ja case-esimerkki

Presenteismin vaikutukset eivät rajoitu vain yksilön hyvinvointiin, vaan ne näkyvät myös yritysten taloudessa. Seuraava esimerkki havainnollistaa ilmiön kustannuksia:

Yrityksessä on 100 työntekijää, joista 10 kärsii presenteismistä. Oletetaan, että heidän suorituskykynsä on tippunut 40 %, jolloin heidän todellinen tuottava työpanoksensa on vain 60 % normaalista. Jos työpäivän pituus on 8 tuntia, presenteismi vähentää työpanosta noin 3 tuntia päivässä per työntekijä. Työnantajan kustannus yhdestä työtunnista on 50 €/h, joten menetetyn työpanoksen kustannus on:

  • 3 h x 50 € = 150 € per työntekijä päivässä
  • 10 työntekijää: 10 x 150 € = 1 500 € päivässä
  • 7 500 € viikossa, yli 30 000 € kuukaudessa
  • Vuodessa menetys voi nousta satoihin tuhansiin euroihin

Miten presenteismiä voidaan ehkäistä?

Presenteismin vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen vaatii ennakoivaa ja kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin kehittämistä. Ennen konkreettisia toimenpiteitä on tärkeää selvittää, millä tasolla työhyvinvointi organisaatiossa on ja mitkä ovat sen keskeisimmät kehityskohteet. Näin voidaan kohdentaa resurssit tehokkaasti ja saada aikaan suurin hyöty.

Seuraavat toimenpiteet voivat auttaa presenteismin ehkäisyssä:

  • Elintavat: Erityisesti riittävä uni, hyvä unihygienia, liikuntaa ja ravitsemusta unohtamatta.
  • Tauottaminen: Mikro- ja makrotauot työpäivän aikana auttavat palautumaan ja ylläpitämään vireyttä.
  • Työtyytyväisyys: Työn imu ja selkeät sekä sujuvat työtehtävät ehkäisevät työhön leipääntymistä.
  • Työstä irrottautuminen: Psykologinen palautuminen työpäivän jälkeen on tärkeää.
  • Psykologisesti turvallinen työilmapiiri: Hyvä ja psykologisesti turvallinen työyhteisö edistää jaksamista ja hyvinvointia.

Johtopäätökset

Presenteismi on merkittävä työelämän ilmiö, jolla on vaikutuksia sekä yksilön hyvinvointiin että yritysten taloudelliseen tulokseen. Sen ehkäisy ei ole vain työntekijän vastuulla, vaan organisaatioiden tulisi aktiivisesti panostaa presenteismin ennaltaehkäisyyn. Kun työntekijöiden hyvinvointi otetaan vakavasti, lopputuloksena on tuottavampi, terveempi ja sitoutuneempi työyhteisö.

Tuukka Nokelainen
Työhyvinvoinnin asiantuntija
Keys For Changes

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Työyhteisöjen suosikkitapahtuma laajenee Tampereelle

Edenred Yritysmaratonviesti, Suomen suurin työyhteisöille suunnattu juoksutapahtuma, laajenee Helsingistä Tampereelle toukokuussa 2024. Tämä suosittu hyvän mielen tapahtuma tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden

Työhyvinvointi on strateginen valinta

Hyvinvointi on enemmän kuin vain yksittäinen valinta – se on strateginen päätös. Varalan hyvinvointipalveluissa uskotaan, että henkilöstön hyvinvointia voidaan vahvistaa pitkäjänteisen