Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Poissaolot paljastavat johtamisen puutteita – Etla: kunnissa reagoitava aiemmin

Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.

Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat kuntatyönantajien budjetteja ja kertovat samalla työyhteisön hyvinvoinnin tilasta. Etlan tuore tutkimus paljastaa, että erityisesti maanantaina alkavat poissaolot ovat taloudellisesti raskaita – ja organisaatiokohtaiset erot viittaavat työkykyjohtamisen ratkaisevaan rooliin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot muodostavat suurimman osan kuntatyöntekijöiden poissaoloista. Enintään kymmenen päivän poissaolot aiheuttivat kunnallisille työnantajille vuonna 2021 yhteensä 135 miljoonan euron kustannukset.

Lyhyet sairauspoissaolot painottuvat erityisesti viikon alkuun.

”Maanantai on selvästi yleisin poissaolojen alkamispäivä ja maanantaina alkavat poissaolot kaksinkertaistavat kustannukset muihin arkipäiviin verrattuna,” tutkimuksessa todetaan.


Sairauspoissaolojen alkaminen viikonpäivän mukaan.

Tutkijoiden mukaan ”lyhyet poissaolot näyttäytyvät paitsi taloudellisena rasitteena, myös mahdollisena hälytysmerkkinä työn kuormittavuudesta ja johtamisen haasteista.”

Etla analysoi vuosien 2019–2021 sairauspoissaolojen kustannuksia Kevan aineistoon perustuen. Otos sisälsi yli 215 000 työntekijän tietoja, ja tutkimus keskittyi erityisesti alle 10 päivän mittaisiin poissaoloihin.

Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja poissaolotodennäköisyyksissä, vaikka työntekijöiden ikä ja ammatti vakioitiin.

“Tutkimuksemme antaa vahvoja viitteitä siitä, että kunnissa on mahdollista vaikuttaa sairauspoissaoloihin suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Erityisesti lyhyet poissaolot voivat toimia varhaisena hälytysmerkkinä, johon kannattaa reagoida nopeasti,” toteaa tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.


Alkavien sairauspoissaolojaksojen kokonaiskustannusten jakaantuminen viikonpäivän mukaan.

Vaikka pitkät yli 30 päivän poissaolot koskivat vain 9 prosenttia henkilöstöstä, ne aiheuttivat noin puolet kokonaiskuluista. Hoito-, opetus- ja sosiaalialat korostuvat kokonaiskustannuksissa työn fyysisen ja tartuntariskin vuoksi.

Tutkijat suosittelevat kunnille nykyistä aktiivisempaa lyhyiden poissaolojen seurantaa sekä organisaatiokohtaisen tiedon hyödyntämistä. Ennaltaehkäisevän työn tarve korostuu etenkin mielenterveyspoissaolojen ja nuorten työkykyhaasteiden lisääntyessä.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Etla

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Mainospuhetta vai mitattavia tuloksia?

Laitoimme pyöräedun testiin ”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta?

Arjen kitkat kuriin

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla. Kuvittele työpäivä,

Hybridityön ja työhyvinvoinnin yhteydet

Kirjoittaja: Tuukka Nokelainen Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö

Älysormus työuupumuksen ennaltaehkäisyyn

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn. Hermoston jatkuva ylivireys aiheuttaa työuupumuksen Tietotulva, keskeytykset, tiukat määräajat ja muut tietotyön rasitteet saavat hermoston

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena