Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Palkka-avoimuusdirektiivi paljastaa Suomen todellisen tasa-arvotahdon

Naisten palkkapäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 2. marraskuuta. Se tarkoittaa, että naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, jos heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin.

Vuonna 2025 sukupuolten välinen palkkaero Suomessa on Tilastokeskuksen tietojen mukaan 15,9 prosenttia. STTK on laskenut palkkaeroa vuodesta 2011 lähtien. Sinä aikana ero on kaventunut noin 0,2 prosenttia vuodessa.

”Niiden 12 vuoden aikana, jotka olen toiminut STTK:n puheenjohtajana, palkkaeron kehitys on ollut suorastaan ala-arvoisen hidasta”, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.  

Syitä sukupuolten palkkaeroihin on monia. Yhtenä taustavaikuttajana ovat palkkasyrjintä ja puutteet työpaikkojen palkka-avoimuudessa. Pitkään näytti siltä, että vuonna 2023 hyväksytty EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tarjoaisi lääkkeen ongelmaan. Direktiivi velvoittaa työpaikkoja puuttumaan syrjiviin palkkaeroihin ja edistämään palkkauksen läpinäkyvyyttä palkkarakenteissa.  

”Direktiivin velvoitteet tulee säätää voimaan kansallisesti vuoden 2026 kesään mennessä. Tasa-arvon mallimaaksikin joskus kutsuttu Suomi ei kuitenkaan näytä täytäntöönpanossa esimerkkiä, vaan päinvastoin. Näyttää siltä, että direktiivi säädetään monilta osin puutteellisesti ja mahdollisesti myöhässä aikataulusta”, Palola sanoo.  

STTK painottaa palkka-avoimuuden edistämisen tärkeyttä työpaikoilla ja direktiivin kunnianhimoista täytäntöönpanoa. Syrjiviin palkkaeroihin ja sitä kautta sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon pystytään aidosti puuttumaan vasta, kun palkkarakenteet ovat läpinäkyviä, samanarvoiset työt pystytään tunnistamaan ja palkkavertailu tehdään syrjimättömästi ja objektiivisin perustein.   

”Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano aiotaan kuitenkin tehdä minimitasolla, eikä sukupuolten välisten palkkaerojen kuromiseen saada riittäviä työkaluja”, Palola sanoo.   

Tasa-arvon kehitys sakkaa maailmalla ja Suomessa. Globaalisti katsottuna Suomella olisi erinomainen mahdollisuus erottua palkka-avoimuuden kehittämisessä edukseen, korjata alamäkeen luisuvan tasa-arvokehityksen suunta ja ansaita takaisin tasa-arvon mallimaan mainetta. Vaihtoehto on istua kelkassa ja katsoa, kun savuverho palkkaläpinäkyvyyden yllä sakenee. Jälkimmäinen ylläpitää nykyistä palkkaeron kaventumisen vauhtia, mikä tarkoittaa, että naisten kuvainnollista palkkapäivää vietetään vielä 2100-luvullakin. 

Vaikuttajayhteistyötä palkkatasa-arvon edistämiseksi 

Palkka-avoimuuteen vaikuttavan palkka-avoimuusdirektiivin lisäksi sukupuolten palkkaerojen taustalla piilee muitakin syitä. 

Tänä vuonna STTK on tehnyt Naisten palkkapäivän yhteydessä vaikuttajayhteistyötä otsikolla ”Vuoden viimeinen palkkapäivä”. Kampanjan vaikuttajina ovat Miina Maasola, Simeon Seitz ja Katri Kilpiäinen. Vaikuttajien julkaisemissa sisällöissä kerrotaan naisten palkkapäivästä, palkkatasa-arvoon vaikuttavista tekijöistä ja vaikuttajien omista kokemuksista. Vaikuttajakampanja toteutetaan yhdessä Ping Helsingin kanssa.

Kuvat: Pexels

Lähde: STTK ry

Jaa tämä artikkeli: 

Lainsäädäntö

Palkka-avoimuus tulee – onko organisaatiosi valmis?

EU:n palkka-avoimuusdirektiivin myötä tulee määritellä analyyttiset ja läpinäkyvät työn vaativuuskriteerit organisaation palkkojen määräytymiselle. JopiArvio on luonut yhdessä asiakkaidensa kanssa vaativuuden arviointijärjestelmiä

Kannattaako TyEL kilpailuttaa?

TyEL-vakuutusmaksu on yritykselle pakollinen menoerä, jos yrityksellä on vähintään yksi työntekijä. Nykyisin TyEL:n kuukausittaiset kustannukset määräytyvät työeläkevakuutusyhtiöittäin asiakasryhmäkohtaisesti. PubliCo testasi ilona.worksin

Työaika työhyvinvoinnin mittarina

Työaikaa voidaan käyttää mittarina henkilöstön jaksamiselle Esimerkiksi työpäivien venyminen voi viestiä lisääntyneestä työkuormasta Työn ja vapaa-ajan tasapaino on noussut usealle yhä

Työajan mittaaminen on kulttuuriteko

Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden

Agendalla ilmoituskanava – helposti

Nyt viimeistään kannattaa ryhtyä toimeen, jos ilmoituskanava vielä puuttuu. Organisaation johdolle ilmoituskanava on osa riskienhallintaa ja hyödyllinen lisä väärinkäytösten ehkäisyssä ja

Pilli viheltää, mitä seuraavaksi?

Hyvin tehty väärinkäytösselvitys voi olla yrityksen pelastus Kerronpa teille tarinan yhden väärinkäytösselvityksen anatomiasta. HR-päällikkö A on saanut sähköpostiinsa hälytyksen, jonka mukaan

Whistleblower puhaltaa yritysten toimintatavat uusiksi

Euroopan unionin asettama Whistleblower-direktiivi tekee epäiltyjen väärinkäytösten ilmoituskanavan pakolliseksi. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä petoksia ja korruptiota, parantaa rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden suojaa

Anonyymi ilmiantokanava HR:n tueksi

Moni työntekijä pelkää ilmoittaa työpaikalla kohtaamastaan epäasiallisesta käytöksestä. Henkilöstön ja koko organisaation tueksi on nyt tullut EU:n Whistleblower-direktiivi. Se velvoittaa yrityksiä

Työelämän riidat voi välttää

Selvä käsitys pelisäännöistä auttaa takaamaan työrauhan, asianajaja Antti Palmujoki sanoo. Erityisesti esihenkilöiden ja HR-asiantuntijoiden tulee hallita työoikeuden perusteet, jotta sopu työpaikalla