Työelämässä ja lainsäädännössä tunnistetaan lapsiperhearkeen ja vanhemmuuteen liittyviä haasteita, mutta perheystävälliseksi työpaikaksi lukeutuvallakaan työpaikalla ei välttämättä tunnisteta tai kiinnitetä huomiota muihin läheisiin kohdistuvia hoivavastuita.
Monimuotoista hoivaa
Työikäisistä ihmisistä noin 1,2 miljoonaa tarjoaa hoivaa läheiselleen,
mutta työelämässä tämä hoivavastuu jää usein näkymättömäksi.
Perheystävällisen työpaikan käsitettä käytetään
työelämässä yhdistämään ennen kaikkea työntekijän vanhemmuuteen
liittyviä vaatimuksia (ks. tarkemmin Väestöliitto).
Usein puhutaan myös siitä, että hoivavastuu on sukupuolittunutta
eli naiset ovat aina kantaneet suurimman vastuun ikääntyvien
läheisten huolenpidosta, kuten myös kansainväliset tutkimukset
osoittavat. Vaikka asenneilmapiiri työpaikoilla on usein
entistä perheystävällisempi, kokevat monet ansiotyössä käyvät
ristiriitoja työn ja erilaisten hoivavastuiden yhteensovittamisesta
omassa arjessaan.
”Lasten hoidosta on normaalia puhua, mutta aikuisten hoiva jää tässä prosessissa usein näkymättömäksi.
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen ei siis koske vain
lapsiperheitä, vaan on olemassa iso ryhmä työelämässä olevia
ihmisiä, joilla on erilaisia hoivavastuita. Tämän vuoksi
myös heille pitäisi olla paremmin mahdollisuuksia yhdistää
sekä tasapainottaa työssäkäynnin sekä yksityiselämän haasteet.
Lasten hoitamiseen liittyvät työelämän joustot kuten perhevapaat
ovat jo itsestään selviä, mutta läheisen aikuisen hoivaan
liittyviä haasteita ja jouston tarpeita ei tunneta samalla
tavoin. Aikuisia läheisiään hoivaaviin työntekijöihin saatetaan
suhtautua jopa kummeksuen.
Kuva: Marjo Ring
Näkymättömyys
Lasten hoidosta on normaalia puhua, mutta aikuisten hoiva
jää tässä prosessissa usein näkymättömäksi. Kuitenkin esimerkiksi
omien tai puolison ikääntyvien vanhempien auttamiseen
suhtaudutaan yksilötasolla samalla tavoin luonnollisena ja
myös velvoittavana auttamisena kuten omien lastenkin auttamiseen.
Kuitenkaan esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa aihetta
ei nosteta esille luonnollisena osana omaa arkea, toisin kuin
puhuttaessa omien lasten kommelluksista tai saavutuksista.
Työ on monelle omaishoitajalle ja läheisavun antajalle tärkeä
voimanlähde, joka auttaa jaksamaan myös työn ulkopuolisia velvollisuuksia. Toisaalta läheisistään huolehtiville kertyy
poissaoloja töistä muita työntekijöitä useammin, mikä johtaa
kokemukseen taakkana olemisesta työyhteisölle. Samaan
aikaan tutkimukset kuitenkin osoittavat, että läheisistään huolehtivat
ovat sitoutuneita ja hyviä työntekijöitä. Jostain syystä
hoivavastuussa olevat työntekijät eivät näe omaa arvoaan
työntekijöinä.
Työelämässä on virallisia joustoja hoivatilanteiden varalle,
mutta jostain syystä näitä joustoja ei käytetä. Osittain taustalla
ovat asenteet. Lähijohtajien sekä kollegoiden tuki on keskeinen
edellytys sille, että mahdollisia joustoja ja muita tarjolla
olevia tukimuotoja käytetään. Avoimuus hoivavastuista auttaa
työntekijöitä jaksamaan ja samalla parantaa myös organisaation
työkulttuuria ja hyvinvointia kaikkien parhaaksi.
Teksti: Andrea Lorenz-Wende ja Marjo Ring
Andrea Lorenz-Wende toimii suunnittelijana Omaishoitajaliiton työikäisille omaisiaan auttaville suunnatussa Rahkeet riittämään -hankkeessa. Marjo Ring toimii Mielen hyvinvoinnin asiantuntijana Omaishoitajaliitossa.
