Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Moka on lahja

Virheisiin suhtautuminen kertoo paljon työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheitä sekä epäonnistumisia pidetään luonnollisena osana ihmisyyttä ja työtä eikä niitä käytetä työntekijöitä vastaan.

Miten sinun työyhteisössäsi suhtaudutaan virheisiin ja epäonnistumisiin?
Lakaistaanko ne kaikessa hiljaisuudessa maton
alle? Etsitäänkö syntipukkia? Järjestetäänkö juhlat? Vai tarkastellaanko
virheitä neutraalisti luonnollisena osana jatkuvaa
kehittymistä?

Virheisiin suhtautuminen kertoo paljon työyhteisön psykologisesta
turvallisuudesta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä
virheitä sekä epäonnistumisia pidetään luonnollisena
osana ihmisyyttä ja työtä eikä niitä käytetä työntekijöitä
vastaan. Ihmisillä on tunne siitä, että työpaikalla voi olla oma
itsensä ja ottaa hallittuja riskejä.

Psykologinen turvallisuus vaikuttaa tutkimusten mukaan
myönteisesti muun muassa organisaation uudistumiseen, luovaan
ajatteluun ja tiimien tehokkuuteen. Pelon ilmapiirissä ei
uskalleta ottaa riskejä, jolloin organisaatio saattaa jumittaa
paikoillaan. Psykologinen turvallisuus erottaa myös huipputiimit
muista ja mahdollistaa tuloksellisen tekemisen virheistä
oppimalla.

kuva

Psykologinen turvallisuus rakentuu työpaikan arjessa

Viimeisimmässä, vuonna 2018 toteutetussa Tilastokeskuksen
Työolotutkimuksessa 61 % vastaajista oli sitä mieltä, että tiimissä
on ilmapiiri, jossa uskalletaan käsitellä työhön liittyviä
ongelmia ja virheitä. Kuitenkin vain 29 % vastaajista koki,
että tiimissä uskalletaan ottaa riskejä ja tehdä asioita uudella
tavalla.

Työyhteisöjä valmentavan Braversin perustajat Sanna Fäldt
ja Sanna Salovuori kertovat, että psykologista turvallisuutta
luodaan samanaikaisesti monella tasolla: koko organisaatiossa,
tiimin esihenkilön kautta, vertaisten avulla ja myös oman
pään sisällä.

”On paljon helpompi sanoa, että meillä on tällainen kokeilukulttuuri
ja meillä saa mokata, kuin oikeasti lähteä viemään
sitä käytäntöön niin, että ihmisillä on aidosti turvallinen olo.
Se vaatii näiden kaikkien tasojen miettimistä”, sanoo Sanna
Fäldt.

”Psykologinen turvallisuus rakentuu käytännössä, kun ihminen
testaa eri tilanteissa, hyväksytäänkö hänet omana itsenään.
Hyväksynnän, arvostuksen ja avoimen vuorovaikutuksen
kautta se pikkuhiljaa syntyy toistuvien tilanteiden kautta.”

Häpeän tunne lymyilee virheiden taustalla, mutta sille löytyy
myös vastavoima.

”Häpeä katoaa, kun myötätunto astuu areenalle. Sallivassa
organisaatiokulttuurissa myötätunto näkyy vahvasti. Työkaverille
tai esihenkilölle voi helposti osoittaa myötätuntoa katseella tai eleellä, ja myös itsemyötäntunto on tärkeää”, muistuttaa
Sanna Salovuori.

kuva

Johto näyttää esimerkkiä

Pelkästään uusi tieto tai uuden asian ymmärtäminen ei saa
aikaan muutosta. Siksi Bravers valmentaa asiakkaitaan kokemuksellisesti.

”Uuden tiedon jälkeen ihmisen täytyy päästä kokeilemaan
toimintaa jollain eri tavalla kuin aikaisemmin. Kokeilukulttuuri
pitää saada sidottua organisaation dna:han”, sanoo Sanna
Fäldt.

Braversin kokemuksen mukaan parhaat edellytykset muutokselle
löytyvät organisaatioista, joissa johto uskaltaa olla
haavoittuvainen, kertoa mokistaan ja osoittaa oppivansa
niistä. Se luo avointa ja tasa-arvoista kulttuuria, jossa kukaan
ei ole toistaan parempi.

”Organisaatioissa voidaan ottaa käyttöön ajattelun tekniikka,
joka ohjaa virheistä oppimiseen. Porukassa tarkastellaan
tapahtunutta neutraalisti ja mietitään, mikä onnistui ja
mitä ensi kerralla tehdään toisin. Siitä syntyy kollektiivinen
oppimiskokemus. Ei sillä ole väliä kuka teki virheen”, sanoo
Fäldt.

kuva

Valmennusta kasvun ajattelutapaan

Bravers auttaa yksilöitä työyhteisöissä esimerkiksi oman ajattelun
johtamisessa sekä kasvun ajattelutavan omaksumisessa.
Sanna Salovuori näkee työssään, miten palautekulttuuri kehittyy.

”Ensin tarvitaan ajattelutapa, että virheessä ei ole kyse
omasta huonoudesta, vaan se on lahja, jonka avulla voi kehittyä
lisää. Seuraava askel on hakea tietoisesti palautetta. Valmennusta
kaivataan niin palautteen antamiseen kuin sen vastaanottamiseen.”

Salovuoren mukaan kysymys on pohjimmiltaan siitä,
kokeeko ihminen, että hän itse ja hänen hyvä työnsä tulevat
nähdyiksi.

”Kulttuurissamme on tyypillisempää keskittyä virheisiin kuin
onnistumisiin. Virheitä ei kannata lakaista maton alle, mutta
ne voi käsitellä sillä asenteella, että ne kuuluvat elämään,
niistä opitaan ja elämä jatkuu. On hedelmällisempää keskittyä
isommin onnistumisiin ja vahvuuksiin.”

”Psykologinen turvallisuus ja luottamus luovat perustan
sille, että ihminen on luovimmillaan. Se moninkertaistaa työntekijän
potentiaalin ja sitä kautta myös tulokset.”

Teksti: Marja Vesala
Kuvat: Saana Karikumpu

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Digitaalisen transformaation aallonharjalla

Koronapandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiota, paljastaa henkilöstöpalveluyritys ManpowerGroupin uusi tutkimus. Yritykset, jotka panostavat innovointiin ja osaamisen kehittämiseen, selviävät todennäköisimmin kriisistä voittajina. Vuoden

Konfliktit tulevat työnantajalle kalliiksi

Ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun asiantuntijaksi valmistunut sosiaalipsykologi Harri Romakkaniemi tietää, kuinka työyhteisöissä pienet ongelmat voivat paisua suuriksi. ”Pitkän työurani aikana olen nähnyt, miten

Unelmatehdas kulmahuoneessa?

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainen johtaja uskaltaa unelmoida muustakin kuin liikevaihdon kasvattamisesta tai muhkeista bonuksista. Freia Oy:n toteuttama tutkimus päästi ääneen johtajat,

HR-ratkaisut hyvinvoinnin tukena

Etäjohtaminen vaatii herkkiä tuntosarvia ja arkea helpottavia työkaluja Esihenkilöiden tehtäväkenttä on murroksessa etätöiden yleistyttyä nopeasti. Toimivat HR-ratkaisut helpottavat esihenkilöiden työtä vapauttamalla

Talenttien elinkaari haltuun

Moduulipohjaiset ja modernit henkilöstöhallinnon työkalut mukautuvat erilaisiin tarpeisiin Henkilöstöhallinnon prosessien sujuvuus vaikuttaa organisaation toimintaan ja tehokkuuteen, työnantajamielikuvaan sekä henkilöstön viihtyvyyteen ja

HR ihmisten kestävän johtamisen tukena

HR:n perinteinen rooli on tukea johtoa esihenkilötyössä, jolloin keskitytään johtajan ja alaisen väliseen vuorovaikutukseen. Kestävässä johtamismallissa asiaa ajatellaankin hieman toiselta kannalta:

Tavoitteista totta – mutta miten?

Työelämä ja organisaatiot uudistuvat jatkuvasti pystyäkseen vastaamaan liiketoimintaympäristön muutoksiin ja asiakaskunnan tarpeisiin. Toimiva sisäinen viestintä varmistaa tavoitteiden toteutumisen, tuloksellisen liiketoiminnan ja

Uutuuskoulutus: palvelumuotoilu HR-työssä

Tiesitkö, että palvelumuotoilun menetelmät auttavat luomaan toimivamman ja tuottavamman HR:n? Opi modernit palvelumuotoilun menetelmät Rastor-instituutin uudessa koulutuksessa Palvelumuotoilu HR-työssä – tuotekehitystyön

Voimaa ammattiahdistuksesta

Kun oma elämäntilanne muuttuu, ammatillinen kehittyminen pysähtyy tai olosuhteet työssä vaihtuvat, saattaa turvallisuuden tunne ja työidentiteetti tärähtää. Kyse voi olla tietokirjailija

Monimuotoisuus kilpailuvaltiksi hyvällä johtamisella

Monimuotoisen työyhteisön osaaminen on laaja-alaista ja tuo kilpailuetuja organisaatiolle. Monimuotoisen työyhteisön johtaminen vaatii puolestaan ymmärtämistä ja työkaluja erilaisten tilanteiden käsittelyyn. Monimuotoisuusosaaminen

HRx 2023 -tapahtuma oli yleisömenestys

Kotimaan johtava vuosittainen HR-alan tapahtuma HRx 2023 järjestettiin maaliskuussa. Tapahtuman teemaksi valittu Kestävä työelämä herätti vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa. Ohjelma tarjosi

Uravalmennus kilpailukyvyn kehittäjänä

Kun työmarkkinassa jylläävät yhtä aikaa lukuisat työelämätrendit kohtaanto-ongelmasta työpaikkahyppelyyn, yksi yritysten tärkeimmistä tavoitteista on sitouttaa niiden tärkein ja ehkä jopa ainoa

Sparrausta työpaikan HR-projektiin

Koulutuksessa voi tehdä työelämäkehittämisprojektin, saada siihen asiantuntijasparrausta sekä opintopisteitä. Oman organisaation HR-kehittämisprojektin voi toteuttaa myös osana koulutusta Ammattikorkeakouluissa opiskellaan työelämälähtöisesti. Koulutuksen