Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Mielenterveyden vahvistaminen työpaikalla kaipaa uusia tapoja ja hyvää yhteistyötä

Mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kelan mukaan mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet kaikissa ikäryhmissä, naisilla jonkin verran enemmän kuin miehillä. 16–34 -vuotiaiden mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo yli 15 vuoden ajan. Taustalla on monenlaisia tekijöitä, tärkeimpänä ehkä työelämän kiihtyvä muutos ja uudet työntekemisen tavat, jotka haastavat mieltä.

Painopiste edistävään mielenterveystyöhön

Työelämän muuttuessa työterveysyhteistyön painopistettä on syytä siirtää enemmän ennaltaehkäisevään ja edistävään suuntaan. Mielenterveyden tuki työpaikalla -toimintamalli työterveysyhteistyöhön -hankkeessa luodaan uudenlaisia toimintatapoja mielenterveyden edistämiseen. Näitä on kehitetty yhdessä 25 työpaikka- ja työterveyshuoltoparin kanssa.

Hankkeen alun nykytilan kartoitus osoitti, että monin osin toimijoilla on erilainen käsitys työterveysyhteistyön laadusta. Työpaikat arvioivat yhteistyön laatua mielenterveysasioissa huomattavasti kriittisemmin. Työterveyshuollot ovat tehneet valtavasti kehitystyötä tuotteistaakseen palveluita. Kadotetaanko jotain olennaista yhteistyöstä, jos toimintasuunnitelmat alkavat muistuttaa palveluluetteloilta? Miten voisi paremmin yhdistää räätälöinnin ja ajatuksella tuotetut palvelut, jotta asiakasorganisaatiolla säilyy kokemus, että juuri heidän tilanteensa ja tarpeensa on huomioitu yhteistyössä?

Työterveysyhteistyö on edelleen usein riskilähtöistä ja korjaavaa. Muuan muassa lyhyt (psyko)terapiaa on lisätty työterveyssopimuksiin ja työkyvyn johtamisen malleja on kehitetty. Mielenterveyden tuki -hankkeessa on tullut selväksi, että yksilöiden työkyvyn tukemisen rinnalla työyhteisöjen ja esihenkilöiden tuki täytyy nostaa keskiöön.

Hyvä yhteistyö perustuu monipuoliseen tietoon

Eräs työpaikkatyöterveyspari uudisti toimintasuunnitelman teon prosessin. Se tehtiin liiketoiminnan, HR:n ja työterveyshuollon kanssa työpajamaisesti työpaikan tarpeista käsin. Työpajoissa hyödynnettiin laajasti sekä työterveyshuollon ja työpaikan dataa että molempien osapuolten havaintoja ja hiljaista tietoa. Kun yhteistyön tavoite on asetettu dialogissa, tulee toimintasuunnitelmasta aidosti yhteinen dokumentti, joka ohjaa toimintaa ja tuottaa mielen hyvinvointia.

CTA

Nuorten jaksaminen työelämässä mietityttää

Osassa hankkeen työpaikoista oltiin huolissaan nuorten mielenterveydestä ja haluttiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa edistää nuorten mielen hyvinvointia. Eräässä työpaikassa etsittiin keinoja osallistavasti nuorten kanssa. Syntyi käytännöllisiä arjen ideoita nuorten käyttämiä kanavia ja tapoja hyödyntäen muun muassa unen ja työelämätaitojen vahvistamiseen.

Toisessa työterveyshuolto ja työnantaja kiinnittivät huomiota toimialalla yleiseen ylisuorittamiseen ja vaativuuteen mielen hyvinvoinnin riskinä. Yhdessä luotiin askeleita armollisemman näkökulman vahvistamiseen. Nuoret alalle tulevat perehdytetään jatkossa siihen, että kasin suoritus riittää. Työterveyspsykologi rakensi yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa perehdytysohjelman liiallisen vaativuuden riskeistä ja riittävän hyvästä tavoiteasetannasta.

Työpaikat voivat käyttää mielenterveystyönsä pohjana Hyvän mielen työpaikka -merkkiä. Hakuprosessi ohjaa tarkastelemaan myös työterveysyhteistyön elementtejä. Mielenterveysosaaminen on arjen asioita, joihin voidaan vaikuttaa!

Lisätietoja: www.ttl.fi, www.hyvanmielentyopaikka.fi

Kirjoittajat: Sari Nuikki ja Saija Koskensalmi, Mieli Suomen Mielenterveys ry, työelämän mielenterveys -yksikkö

Kuva: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Älysormus työuupumuksen ennaltaehkäisyyn

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn. Hermoston jatkuva ylivireys aiheuttaa työuupumuksen Tietotulva, keskeytykset, tiukat määräajat ja muut tietotyön rasitteet saavat hermoston

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi