Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Löytyykö luottoa?

Hintsa Performancen liiketoimintajohtaja Pekka Pohjakallio sanoo, että nyt on yleistymässä näkemys, että työpaikan pitäisi täyttää kaikki työntekijän tarpeet. Se on jo aika kova vaatimus – eikä ihme, jos ihmiset pettyvät ja konflikteja alkaa esiintyä enemmän, mikäli tällainen ajatusmaailma juurtuu laajemmin.

Voittajatiimi ankkuroi huippusuoritukset psykologiseen turvallisuuteen – konflikteja kaihtamatta, toteaa Pekka Pohjakallio

Pitkän linjan työelämän uudistaja, Hintsa Performancen liiketoimintajohtaja Pekka Pohjakallio tietää, että työpaikkojen konfliktit versovat usein luottamuspulasta. Psykologinen turvallisuus on hukassa ja työntekijät pälyilevät ympärilleen: missä veitsi välähtää, missä pilkkakirves heilahtaa? – Yhteistä hyvää on liki mahdoton rakentaa tulehtuneessa tilanteessa ja väki kyselee, miten kummassa työpaikan kulttuuri pääsi näin toksiseksi?

Pohjakallio katsoo, että kaikki lähtee ennaltaehkäisystä ja
hyvästä esimiestyöstä.

”Esimiehen pitää tulla esiin muutenkin kuin vain työnohjausmielessä.
Esimieheltä haetaan työpaikalle selkeyttä ja
varmuutta, jonka avulla repiviltä konflikteilta voidaan paljolti
välttyä.”

Pohjakallio puhuu ”tunneälykkäästä ihmissuhteiden managerauksesta”,
joka ei ole jokapomon työkalupakissa automaattisesti
– mutta jonka suhteen jokainen meistä voi kehittyä.

Sukset ristiin jo startissa

Pohjakallio katsoo, että usein ristiriitojen siemen alkaa itää jo
siitä hetkestä, kun taloon tulee uusi tulokas. ”Organisaatiossa
ei monestikaan ole sanoitettu niitä odotuksia, joita tulokkaisiin
kohdistetaan. Aina organisaatio ei niitä odotuksia edes
tiedä”, hän kuvailee.

Tuuliajolla voi olla tulokkaan lisäksi myös konttoriveteraani,
jonka työnkuva on organisaatiomuutoksen myötä mullistunut
– tai se kahvipöydän erakko, joka käy minimaalisten
eleiden sävyttämää 30-vuotista sotaa kollegaa vastaan.
Esimies saa olla melkoinen Houdini, että saa purettua kaikki
nämä miinat – mutta Pohjakallio muistuttaa, että ihan kaikkea
ei pidä parkkeerata pomon tontille. Työntekijän täytyy kantaa
oma vastuunsa.

”Nyt on yleistymässä näkemys, että työpaikan pitäisi täyttää
kaikki työntekijän tarpeet. Se on jo aika kova vaatimus – eikä ihme, jos ihmiset pettyvät ja konflikteja alkaa esiintyä
enemmän, mikäli tällainen ajatusmaailma juurtuu laajemmin.”

kuva
KUVA:
HINTSA PERFORMANCE

Firma ei ole perhe

Pohjakallion mukaan huipputiimin pitää olla yhteen hitsattu,
luottamuksen liemissä marinoitu yksikkö – mutta se ei tarkoita,
että kaikkien tiimin jäsenten on oltava ylimpiä ystäviä keskenään.

”On hyvä vetää raja, mikä kuuluu työelämään ja mikä on
enemmän perheeseen ja ystäviin liittyvää.”

Pohjakallio lainaa amerikkalaisen bisnesgurun Patrick
Lencionin
kirjaa Tiimin viisi toimintahäiriötä, jonka mukaan yksi viidestä kapulasta rattaissa on luottamuspula. Tällöin yksilöt
tiimin sisällä eivät halua olla haavoittuvaisia ja näyttää
omia heikkouksiaan. Luottamuspula näkyy usein myös haluttomuutena
poistua omalta mukavuusalueelta: ei haluta ottaa riskejä,
eikä myöskään auttaa muita ongelmissa, jotka eivät ole
itselle mitään helppoja nakkeja.

Ja mikä luottamuspulasta sitten seuraa? – Tietenkin konfliktien
pelko. Pelonpuraisema tiimi voi vatuloida asioita loputtomiin,
koska kukaan ei halua ajautua väittelyyn. Paine purkautuu
kuppikuntina, jotka puhuvat toistensa selän takana.

”Tällainen hoitamaton konflikti on paha energiasyöppö”,
toteaa Pohjakallio.

High performerin turvaverkko

Onnistumisiin tarvitaan Pohjakallion mukaan kovaa suoritustasoa,
johon yhdistyy psykologinen turvallisuus – eli tarvitaan
kovaa ja kylmänviileää performanssia sekä enemmän kuin
ripaus Muumilaaksoa. Tämä tarkoittaa, että töissä voidaan
puskea lujaakin, mutta oma selusta tuntuu aina turvatulta:
kukin tiimin jäsen voi tuoda esille omia ajatuksiaan ja ideoitaan
tietäen, että niitä kuunnellaan. Ja jos apua tarvitaan, sitä
tarjoaa muitta mutkitta sekä esimies että kollegat.

”Tällainen tiimi on itseoppiva ja energinen”, Pohjakallio
toteaa.

kuva
KUVA:
HINTSA PERFORMANCE

Voittajatiimi osaa myös hyödyntää rakentavia konflikteja.
Kun keskustellaan esimerkiksi eri toimintavaihtoehdoista, kipinät
saavat vapaasti sinkoilla ilman, että kukaan niitä jälkikäteen
muistelee – luottamuksen ilmapiiri mahdollistaa sen, että
asiat pysyvät asioina.

”Rakentavassa konfliktissa voidaan vääntää kovaakin,
koska se luottamuspohja on olemassa ja kestää.”

Teknopohjalta ihmismielen ihmettelijäksi

Pekka Pohjakallio itse vietti Nokialla 19 vuotta urastaan
ennen kuin innostui ihmisestä: yksilön kukoistuksesta ja tiimien
optimaalisesta toiminnasta. Vuonna 2011 Pohjakallio perusti
Saku Tuomisen kanssa 925 Design-yrityksen, jossa mm. muotoiltiin ajatustyöntekijän työviikkoa uudelleen ja tutkittiin, mitä
ideoille tapahtuu yrityksissä.

Viisi vuotta sitten 925 Designista tuli osa Hintsa Performancea
ja Pohjakalliosta yrityksen liiketoimintajohtaja.
Parempi ymmärrys ihmisestä yksilönä ja tiimin jäsenenä kiehtoo
ja motivoi miestä yhä:

”Monissa työpaikoissa on jo tosi vahvasti tajuttu hyvinvoinnin
merkitys suorituskyvyn kannalta. Kun aivot ovat kirkkaat,
suorituskin on parempi”, hän summaa.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Ilari Pousi

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Merja Kauhaselle työelämän kehittämispalkinto

Tunnustus tutkimustyöstä tasa-arvoisen työelämän edistämiseksi Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa

Konflikti ei ole ongelma, sen puute on

Kirjoittaja: Panu Luukka Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain

Mainospuhetta vai mitattavia tuloksia?

Laitoimme pyöräedun testiin ”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta?