Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Lean-tuotantotapa voi vahvistaa organisaation sisäistä sosiaalista vastuullisuutta, mutta implementointi täytyy tehdä vuoropuhelussa henkilöstön kanssa

FM Timo Vilpponen tutki johtamisen alan väitöskirjassaan Lean-vaikutteisen tuotantotavan implementoinnin merkitystä organisaation sisäiseen sosiaaliseen vastuullisuuteen. Tutkimuksen mukaan vastuullisuutta tukevat järjestelmällisyys ja yhdessä tekeminen. Kuva: Jyväskylän yliopisto

FM Timo Vilpponen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään johtamisen alan väitöskirjassaan Lean-vaikutteisen tuotantotavan implementoinnin merkitystä organisaation sisäiseen sosiaaliseen vastuullisuuteen. Tarkastelussa olivat erityisesti työtyytyväisyys, työturvallisuus sekä tuoteturvallisuus ja -laatu. Tutkimuksen mukaan järjestelmällisyys ja yhdessä tekeminen tukevat organisaation sisäistä sosiaalista vastuullisuutta. Lean-tuotantotavan onnistunut hyödyntäminen vaatii kuitenkin vuoropuhelua henkilöstön kanssa.

FM Timo Vilpponen tarkasteli Lean-vaikutteisen tuotantotavan implementoinnin merkitystä organisaation sisäiseen sosiaaliseen vastuullisuuteen kolmessa eri työntekijäryhmässä, joita olivat työntekijät, lähijohtajat ja päälliköt.

Tutkimuksen mukaan Lean-implementoinnin koettiin vaikuttavan seuraaviin tekijöihin: järjestelmällisyyteen, yhdessä tekemiseen ja vuorovaikutukseen, tiedonkulkuun, aikataulussa pysymiseen, jatkuvaan parantamiseen, havainnoinnin lisääntymiseen, ongelmatilanteisiin kiinnipääsemiseen, työympäristön siisteyteen ja järjestykseen, byrokratiaan ja raportointiin, johtamiseen helposti saatavilla olevien mittareiden avulla sekä monityötaitoisuuden lisääntymiseen.

”Erityisesti johtamisen järjestelmällisyyden lisääntymisen, tiedonkulun paranemisen sekä yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen lisääntymisen koettiin parantavan työtyytyväisyyttä, työturvallisuutta sekä tuoteturvallisuutta ja -laatua. Sen sijaan lisääntyneen byrokratian ja raportoinnin sekä kiireen koettiin vähentävän erityisesti työtyytyväisyyttä”, sanoo Timo Vilpponen.

Tutkimus nosti esiin myös ristiriitaisia kokemuksia monityötaitoisuuden lisääntymisestä.

”Vaikka monityötaitoisuus nähtiin hyödyllisenä työntekijöiden ammattitaidon lisääntymisen ja työn suunnittelun näkökulmista, heräsi huoli siitä, että syvällinen asiantuntemus saattaa samalla heikentyä, millä oli vaikutuksia kaikkiin tutkittuihin osa-alueisiin.”

Lean ja organisaation sisäinen sosiaalinen vastuullisuus – onnistuminen vaatii vuoropuhelua

Vilpposen väitöstutkimus osoittaa, että Lean-tuotantotapa voi edistää organisaation sisäistä sosiaalista vastuullisuutta kaikilla organisaatiotasoilla.

”Lean-periaatteiden onnistunut hyödyntäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa arviointia, kehittämistä ja vuoropuhelua henkilöstön kanssa mahdollisten negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi”, toteaa Vilpponen.

Vilpposen väitöstutkimus syventää ymmärrystä Lean-implementoinnin merkityksestä organisaation sisäiseen sosiaaliseen vastuullisuuteen, ja tuottaa kiinnostavia tutkimuksellisia oivalluksia, jotka perustuvat syvälliseen laadulliseen tutkimukseen.

Lähde: Jyväskylän yliopisto

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.

Uudistuminen vaatii rohkeutta

Kun työ muuttuu, myös johtamisen on muututtava. Johanna Massan mukaan rohkeus ja kyky oppia ovat kasvuyhtiöiden tärkeintä pääomaa. Organisaatio menestyy vain,