Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Lapsena koettu muutto ulkomaille on aluksi raskas, mutta kääntyy aikuisiällä työelämän supervoimaksi

Kuva: Pexels

Lapsena ulkomailla asuneet suomalaiset ovat aikuisina poikkeuksellisen osaavaa ja globaalisti suuntautunutta työvoimaa, osoittaa Vaasan yliopiston tuore väitöskirja. Mireka Caseliuksen selvitys lapsuuden ulkomaanvuosien vaikutuksista yllätti positiivisuudellaan.

Vanhempien työn vuoksi ulkomaille muuttaminen on lapselle usein raskas ja tunteikas kokemus, joka on täynnä pelkoa, ahdistusta ja haikeutta, mutta Vaasan yliopistossa johtamisen alalla väittelevän Mireka Caseliuksen tutkimus kääntää asetelman päälaelleen. Hänen tutkimuksensa niin sanotuista kolmannen kulttuurin lapsista (Third Culture Kids, TCK) osoittaa, että alun haastavat kokemukset eivät ole haitaksi vaan muuttuvat pitkällä aikavälillä polttoaineeksi, joka synnyttää poikkeuksellisia taitoja ja ajaa kohti kansainvälistä uraa.

Lapsuuden ulkomaankokemuksen aiheuttama alkujärkytys käynnistää usein dominoefektin, josta poikii lähes poikkeuksetta kokonainen ketju kansainvälisiä opinto- ja urapolkuja. Tutkimuksen haastateltavat toivat esiin myös negatiivisia pitkäaikaiskokemuksia, jotka ovat seurausta lapsuuden taustasta. Esimerkiksi juurettomuuden tunne ja levottomuus voivat olla läsnä myös aikuisena.

Lapsena ulkomailla asuneet suomalaiset ovat aikuisina poikkeuksellisen osaavaa ja globaalisti suuntautunutta työvoimaa, osoittaa Mireka Caseliuksen tuore väitöskirja.
Kuva: Mireka Caselius

Sosiaalisesta kameleontista haluttu työntekijä

Ulkomailla karttuneet kokemukset kehittävät ainutlaatuisen yhdistelmän taitoja, jotka tekevät nuorista aikuisista erittäin haluttuja työntekijöitä globaaleille markkinoille.

”Nuorena opittu pakko sopeutua uuteen kulttuuriin ja solmia uusia ihmissuhteita kehittää taitoja, joita monet muut harjoittelevat vasta aikuisiällä. Heistä kasvaa sosiaalisia kameleontteja, joilla on poikkeuksellinen stressin- ja epävarmuudensietokyky. Tämä näkyy työelämässä kykynä sulautua saumattomasti erilaisiin tiimeihin ja kulttuureihin”, Caselius tiivistää.

Lapsuuden tausta näkyy uravalinnoissa: alasta riippumatta he hakeutuvat tyypillisesti tehtäviin, joissa on kansainvälinen ulottuvuus – oli kyse mistä tahansa alasta tekniikasta terveydenhuoltoon tai markkinointiin.

Caseliuksen mukaan yritykset eivät vielä täysin tunnista näiden nuorten aikuisten valtavaa potentiaalia. Rekrytoinnissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota kansainvälisen lapsuuden synnyttämiin vahvuuksiin.

”Tässä on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Nämä nuoret aikuiset ovat tottuneet epävarmuuteen, sopeutuvat nopeasti ja heillä on erinomainen kielitaito sekä syvällinen kulttuurien välinen ymmärrys. He voisivat toimia tärkeinä linkkeinä esimerkiksi emoyhtiön ja ulkomaisten tytäryhtiöiden välillä”, Caselius kertoo.

Tutkimus korostaa myös koko perheen tukemisen tärkeyttä muuttoprosessissa. Usein yritysten tuki keskittyy työntekijään, vaikka lasten osallistaminen ja tukeminen on onnistuneen sopeutumisen kannalta ratkaisevaa.

”Tulokset ovat lohdullisia niille tuhansille perheille, jotka vuosittain pohtivat ulkomaille muuttoa töiden perässä. Vaikka alku voi olla raskas, pitkällä aikavälillä kokemus antaa lapselle tärkeitä valmiuksia tulevaisuuden opiskelu- ja työuralle”, Caselius summaa.

Lähde: Vaasan yliopisto

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Oikeanlaista osaamista vahvistamalla menestykseen

Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla. Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin Työelämässä

Oppiminen osana työelämää myös hybridiaikakaudella

Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,

Pelillisyys innostaa oppimaan

Interaktiivinen ja osallistava peli on oivallinen vaihtoehto kalvosulkeisille Pelillistetyt vuorovaikutteiset henkilöstökoulutukset ovat joustava tapa järjestää koulutusta etänä ja paikan päällä. Peli

Työhyvinvointijohtamisen uudet tuulet

– hyvä ja hyvinvoiva esihenkilö työhyvinvoinnin edistäjänä hybridityöelämässä Koronapandemia on muovannut työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Työhyvinvoinnin johtamisessa on nyt

Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa

Kv-osaaja osaksi työyhteisöä

Kirjoittaja: Virpi Moilanen Nykyisin puhutaan paljon moninaisuudesta ja moninaisesta työyhteisöstä. Mutta mikä ihmeen moninaisuus? Mitä merkitystä moninaisuuden huomioimisella on työyhteisön hyvinvoinnin

Muuta osaamisen hallinta strategiseksi voimavaraksi

Ymmärrätkö todella henkilöstösi vahvuudet ja kehitystarpeet? Ilman kokonaisymmärrystä organisaation osaamisesta, datalähtöinen henkilöstösuunnittelu on mahdotonta. Sympalla on tähän ratkaisu.  Ohjelman avulla saat