Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

KORONA = KOTONA

Koronavirus on tehnyt Suomesta etätyön luvatun maan. Tähän asti kotikonttorilta käsin työskenteleminen on ollut nousussa hitaasti mutta varmasti, kun työnantajat ovat pikkuhiljaa lämmenneet teemalle. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan vuonna 2018 suomalaisista palkansaajista useampi kuin joka viides teki etätöitä säännöllisesti. Ei ole siis aivan sattumaa, että tänä keväänä etätöissä on painanut miljoona suomalaista – valmius tähän oli jo olemassa.

THL:n määritelmän mukaan etätyöllä tarkoitetaan työnantajan kanssa sovittua työnteon mallia, jossa työ tehdään joko osin kotona tai sitten työnantajan eri toimipisteissä, työkohteissa, asiakkaan luona, yhteisöllisissä työtiloissa tai matkoilla.

Etätyö sisältää kolme elementtiä: ajallisen jouston, jouston työn tekemisen paikassa sekä tekniset välineet, joilla työ toteutetaan ja joiden avulla ollaan yhteydessä muihin.

Työntekijä yleensä tykkää, kun voi haahuilla kotona verkkareissa ja kahvikuppi kädessä – ja naputella raportin tai pari. Ehkä peruskonttoriduunari ei tämän lähemmäs taiteilijaelämää voi edes päästä.

Tutkimustulosten valossa etätyön tekeminen voi silti hyödyttää myös työnantajaa – ja useammastakin näkökulmasta. Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan etätyö lisää tuottavuutta sekä vähentää työntekijöiden uupumusta ja sairauslomia. Miksi näin? – Myönteisiä vaikutuksia selittävät mm. työmatkasta säästynyt aika, työrauha ja parantunut keskittyminen.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että etätyön tekeminen lisäsi lojaaliuutta työnantajaa kohtaan. Vaikuttaisi siltä, että etätyön suosiminen organisaatiossa onkin niitä harvoja työelämän joustoja, joita ei revitä työntekijän selkänahasta – ja etätyötä peukuttava työnantaja kerää kosolti goodwilliä.

Etätyö on myös ekotyötä, koska työmatkaliikenteen leikkaaminen pienentää luonnollisesti hiilijalanjälkeä. Eikä se ruuhkassa istuminenkaan yleensä niin kivaa ole.

Sekin on tiedossa, että työajan ja -paikan joustojen tarjoaminen on myös rekrytointivaltti. Joustavuus vaikuttaa töissä viihtymiseen ja innostuksen syntymiseen – eivätkä nämä ole ollenkaan huonoja asioita tuottavuuden kannalta.

Normaaliolosuhteissa läppärin voi myös napata kainaloon ja suunnata kahvilaan tai peräti moderniin coworking-hubiin, mikäli sellainen löytyy läheltä. Erilaisissa visiopapereissa coworking on ollut iso juttu jo vuosia; ainakin luovan työn tekijöiden kohdalla törmäytys on ehdottoman suositeltavaa, koska ideat harvoin syntyvät tyhjiössä.

Post-korona Suomi on erilainen. Voi olla, että kotikonttorin Teams-tuhattaitureiksi oppineet, vastuuta ja vapautta sopivassa suhteessa nauttineet työntekijät eivät enää niin vain olekaan houkuteltavissa ”normi” työpaikalle. Tällöin vuosi 2020 jää mieleen vuotena, jolloin etätyö viimein muuttui lähityöksi.

Sitä odotellessa on syytä käydä läpi jokunen etätyöhön kohdistuva haaste. Yksi näistä on ehdottomasti työn ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä vaikeudet irrottautua työstä. Rajat ja rutiinit suojaavat myös aikuisväestöä.

Sitten tulee puutteellinen ergonomia ja muu työskentelyyn liittyvä turha kitka; vaikka sohvalla makoilu näyttää reteeltä työnteon mallilta, ei se pitkän päälle ole hyvä kropan kannalta. Samoin yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset voivat kouraista salakavalastikin, kuten koronakiirastuli on opettanut.

Lisäksi itsensäjohtamisen tärkeys korostuu kotikonttorilla – mutta eipä se pomo pidä kädestä työpaikallakaan.

Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Luottamus vahvaa, mutta palvelu erottaa tulevaisuudessa

Suomalaiset yritykset ovat pääosin tyytyväisiä työeläkevakuutusyhtiöihinsä. EPSI Ratingin tutkimuksen mukaan työeläkeala säilyttää asemansa vakaana ja luotettavana osana vakuutuskenttää: asiakastyytyväisyysindeksi on 69,8.

Henryn Top 10 -puhujat 2024

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista,

Kielitaidon puute estää urakehitystä

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan

Kohtaa vai ei kohtaa?

Kohtaanto-ongelma on kotoperäinen riesa, joka riepottaa suomalaisen yhteiskunnan ydintä. Samaan aikaan kun maassa on liikaa työttömiä, on meillä myös avoimia työpaikkoja,