Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Kolmasosa eläkeläisistä jatkaisi työntekoa – työnantajien passiivisuus jarruttaa

Moni eläkeläinen haluaisi jatkaa työelämässä joustavasti ja uudessa roolissa, mutta kunnissa ja hyvinvointialueilla aktiiviset rekrytointitoimet ovat harvinaisia. KT:n selvityksen mukaan enemmistö 60–70-vuotiaista toivoo työnantajien ottavan heidät paremmin huomioon.

Kolmannes (34 %) 60–70-vuotiaista eli yli 200 000 suomalaista tekee tai aikoo tehdä töitä eläkkeellä. Noin puolet (48 %) ei tee, eikä se ole heillä myöskään suunnitelmissa.

Etenkin taloudellinen lisäturva (49 %) ja myönteiset vaikutukset henkiseen hyvinvointiin (47 %) kannustavat jatkamaan työntekoa eläkkeellä. Motivaatiota heikentävät erityisesti terveyteen liittyvät syyt (47 %) sekä halu nauttia vapaudesta (33 %).

"Pidemmillä työurilla voidaan osaltaan turvata henkilöstön riittävyyttä, kun palveluntarve kasvaa ja ikäluokat pienenevät. Alalla työskennelleillä eläkeläisillä on jo valmiiksi tarvittava osaaminen ja pätevyys," arvioi KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka.

Työkykyjohtaminen tunnistetaan tärkeäksi keinoksi työurien jatkamiseen, mutta haasteena on, että riittävän kevyitä työtehtäviä tai joustavia työmahdollisuuksia voidaan tarjota vain rajatusti.

Selvityksen mukaan lähes puolet 60–70-vuotiaista (44 %) ei ole kuullut eläkeikäisille suunnatuista työmahdollisuuksista. Tietoa saadaan sattumanvaraisesti internetistä, sosiaalisesta mediasta tai omista verkostoista.

"Eläkeläisten työpanoksen merkitys on tunnistettu parhaiten sote-, kasvatus- ja opetusaloilla, joissa sekä ammattitehtävät, että palvelut on säädelty lainsäädännöllä ja työvoimasta on pulaa," kertoo Kukka.

Enemmistö (71 %) toivoo, että työnantajat rekrytoisivat eläkeläisiä aktiivisemmin. Kuntien ja hyvinvointialueiden aktiiviset toimet ovat kuitenkin vähäisiä. Tavallisimmin asiasta keskustellaan eläköitymisen yhteydessä ja tarjotaan mahdollisuus ilmoittautua varahenkilöpooliin.

Työhaluja löytyy, mutta moni eläkeläinen hakee jotain uutta. 39 % olisi valmis vaihtamaan työtehtävää ja 30 % jopa työnantajaa. Useimmat (64 %) suosivat epäsäännöllistä keikkatyötä – mutta vain 36 % kokee työnantajat riittävän joustaviksi.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Lainsäädäntö

Palkka-avoimuus tulee – onko organisaatiosi valmis?

EU:n palkka-avoimuusdirektiivin myötä tulee määritellä analyyttiset ja läpinäkyvät työn vaativuuskriteerit organisaation palkkojen määräytymiselle. JopiArvio on luonut yhdessä asiakkaidensa kanssa vaativuuden arviointijärjestelmiä

Kannattaako TyEL kilpailuttaa?

TyEL-vakuutusmaksu on yritykselle pakollinen menoerä, jos yrityksellä on vähintään yksi työntekijä. Nykyisin TyEL:n kuukausittaiset kustannukset määräytyvät työeläkevakuutusyhtiöittäin asiakasryhmäkohtaisesti. PubliCo testasi ilona.worksin

Työaika työhyvinvoinnin mittarina

Työaikaa voidaan käyttää mittarina henkilöstön jaksamiselle Esimerkiksi työpäivien venyminen voi viestiä lisääntyneestä työkuormasta Työn ja vapaa-ajan tasapaino on noussut usealle yhä

Työajan mittaaminen on kulttuuriteko

Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden

Agendalla ilmoituskanava – helposti

Nyt viimeistään kannattaa ryhtyä toimeen, jos ilmoituskanava vielä puuttuu. Organisaation johdolle ilmoituskanava on osa riskienhallintaa ja hyödyllinen lisä väärinkäytösten ehkäisyssä ja

Pilli viheltää, mitä seuraavaksi?

Hyvin tehty väärinkäytösselvitys voi olla yrityksen pelastus Kerronpa teille tarinan yhden väärinkäytösselvityksen anatomiasta. HR-päällikkö A on saanut sähköpostiinsa hälytyksen, jonka mukaan

Whistleblower puhaltaa yritysten toimintatavat uusiksi

Euroopan unionin asettama Whistleblower-direktiivi tekee epäiltyjen väärinkäytösten ilmoituskanavan pakolliseksi. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä petoksia ja korruptiota, parantaa rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden suojaa

Anonyymi ilmiantokanava HR:n tueksi

Moni työntekijä pelkää ilmoittaa työpaikalla kohtaamastaan epäasiallisesta käytöksestä. Henkilöstön ja koko organisaation tueksi on nyt tullut EU:n Whistleblower-direktiivi. Se velvoittaa yrityksiä

Työelämän riidat voi välttää

Selvä käsitys pelisäännöistä auttaa takaamaan työrauhan, asianajaja Antti Palmujoki sanoo. Erityisesti esihenkilöiden ja HR-asiantuntijoiden tulee hallita työoikeuden perusteet, jotta sopu työpaikalla