Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Kehonkielellä positiivisia vaikutuksia

Mr. Body Language Niko Visuri ja positiivinen ele.

Kehonkieltä huomioimalla ja hallitsemalla vaikutetaan positiivisesti työhyvinvointiin sekä saavutetaan tuloksia niin asiakassuhteissa kuin henkilökohtaisessakin elämässä.

Toimivat henkilösuhteet, hyvä työilmapiiri ja luottamus työyhteisössä ovat olennaisia vaikuttimia työssä hyvinvoinnille. Kehonkielen viestintään perehtymällä on mahdollista aktiivisesti vaikuttaa omien toiveiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, luoda positiivista ilmapiiriä ja luottamusta, sekä oppia välttämään viestinnässä muiden ymmärrystä häiritseviä tai jopa loukkaavia tekijöitä.

Harvat meistä kuitenkaan tiedostavat, että kehomme voi huomaamattamme viestiä eri viestiä kuin se mitä puheen keinoin haluamme tai yritämme viestittää. Pahimmillaan kehomme voi jopa myös paljastaa asioita, joita emme haluaisi viestiä tai kertoa. Kehon kielen viestinnän ja tulkinnan hallitseminen on myös tärkeä taito HR-tehtävissä ja voi antaa arvokasta lisätietoa päätöksenteon tueksi.

Tutkimusten mukaan puheviestinnän vaikutus viestintään voi olla alle 10%, kun taas kehonkielen vaikutus voi olla jopa 60–80%, minkä lisäksi myös mm. puhetyyli ja äänensävy vaikuttavat viestimme ymmärtämiseen ja tulkintaan. Kehonkielen viestintä on nopeaa ja tehokasta, niin hyvässä kuin huonossakin merkityksessä. Hymy sekä positiivinen katse, toisen henkilön aktiivinen kuunteleminen sekä positiivinen läsnäoleminen saavat hetkessä aikaan hyvää mieltä ja edistävät luottamuksen syntymistä. Kiire, välinpitämättömyys, toisten huomiotta jättäminen tai vähättely luovat helposti huonoa ilmapiiriä ja estävät luottamuksen syntymistä. Yksikin negatiivinen tai välinpitämätön ele tai katse voi saada toisen tuntemaan itsensä torjutuksi tai syrjityksi. Vastaava seuraa myös, jos esimerkiksi jätetään pois tavanomaiset tervehtimiset ja huomaavaisuudet, oli tämä sitten tahallista tai tahatonta.

Oman esiintymisen vakuuttavuutta ja positiivista ilmapiiriä on helppo edistää ja erilaisia sudenkuoppia välttää tiedostamalla oman kehonkielen viestintää ja korostamalla positiivisia eleitä, ja tietenkään unohtamatta normaalia huomaavaisuuta ja kohteliaisuutta.

Lisätietoja: www.wgh.fi ja www.mrbodylanguage.com

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,

Pelillisyys innostaa oppimaan

Interaktiivinen ja osallistava peli on oivallinen vaihtoehto kalvosulkeisille Pelillistetyt vuorovaikutteiset henkilöstökoulutukset ovat joustava tapa järjestää koulutusta etänä ja paikan päällä. Peli

Työhyvinvointijohtamisen uudet tuulet

– hyvä ja hyvinvoiva esihenkilö työhyvinvoinnin edistäjänä hybridityöelämässä Koronapandemia on muovannut työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Työhyvinvoinnin johtamisessa on nyt

Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa

Kv-osaaja osaksi työyhteisöä

Kirjoittaja: Virpi Moilanen Nykyisin puhutaan paljon moninaisuudesta ja moninaisesta työyhteisöstä. Mutta mikä ihmeen moninaisuus? Mitä merkitystä moninaisuuden huomioimisella on työyhteisön hyvinvoinnin

Henkilöstötuottavuudella tuloksiin

Hyvä johtaminen ja toimiva organisaatiokulttuuri parantavat henkilöstötuottavuutta. Johtamisessa tärkeää on avoin ja arvostava ote sekä rohkeus tarttua haasteisiin. Osaava, motivoitunut ja

Hyvinvointia yksilöllisellä valmennuksella

Yksilöllinen valmennus parantaa jaksamista ja hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla. Mitatun ja koetun lähtötason perusteella valmennuksessa asetetaan henkilökohtaiset realistiset tavoitteet sekä keinot

Herätys suomalaisille yrityksille:

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena