Suomessa ei havaita merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, korkea tekoälyaltistus ei johda työllisyyden laskuun, koska pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja suojaavat teknologiasokkeja vastaan. Suomessa jo liki 40 prosenttia työllisistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään.
Tekoälyn on jo pitkään pelätty syrjäyttävän nuoria työmarkkinoilla. On esitetty, että kokeneempien asiantuntijoiden käyttäessä tekoälyä tehtäviensä tehostamiseen, vähenee tarve nuoremmille avustaville työntekijöille. Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa saatiin viime vuonna hälyttäviä tuloksia, kun professori Erik Brynjolfssonin johtamassa tutkimuksessa kävi ilmi, että tekoälylle altistuvissa ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys on laskenut jopa 16 prosenttia vuoden 2022 lopun jälkeen.
Euroopassa saadut tulokset eivät ole olleet yhtä dramaattisia. Suomen osalta tulokset ovat enemmänkin kannustavia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos replikoi Brynjolfssonin ym. (2025) tutkimuksen kattavalla Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistolla ja tänään julkaistu tutkimus osoittaa, että tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla. Nuorten työllisyyden tämänhetkistä laskua ei myöskään voi selittää tekoälyllä.
Tutkimuksissa “Tekoäly ei ole vaikuttanut nuorten työmarkkina-asemaan Suomessa” (Etla Muistio 173) ja “AI has not impacted the youth labor market in Finland” (Etla Working Papers 135) ei havaittu myöskään, että tekoäly olisi vaikuttanut kielteisesti nuorten palkkatasoihin.
Yhdysvaltojen kauhuskenaariot eivät siis näytä toteutuneen Suomessa.
”Tekoälylle altistuminen ei selitä nuorten työllisyyden muutoksia. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Jos tekoäly syrjäyttäisi nuoria, korkean altistuksen ryhmien pitäisi laskea jyrkemmin. Tutkimuksessamme on viitteitä jopa siitä, että työllisyys on saattanut hivenen kasvaa tekoälylle altistuneiden nuorten joukossa”, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Suomen ja Yhdysvaltojen eriäviä tuloksia selittävät erot työmarkkinoiden rakenteissa. Pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja näyttävät suojaavan teknologiasokkeja vastaan. Suomessa työmarkkinoiden sopeutuminen tapahtuu luonnollisen poistuman (eläköityminen) ja sisäisen uudelleenkoulutuksen kautta. Yritykset Suomessa panostavat henkilöstönsä osaamisen päivittämiseen, mikä vaimentaa osaltaan uuden teknologian aiheuttamaa välitöntä työttömyysriskiä.
Tekoälyä otettu nopeasti käyttöön Suomen työelämässä
Generatiivisen tekoälyn käyttö Suomessa osana työtehtäviä on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2024 noin 20 prosenttia työllisistä käytti generatiivista tekoälyä työssään, mutta syyskuuhun 2025 mennessä luku oli noussut jo 37 prosenttiin. Tekoälyn käytön kasvaessa tulisi sen mahdollisiin vaikutuksiin varautua jo ennalta ja huomioida myös se, että kaikkia vaikutuksia ei ole vielä nähtävissä.
”Suomen työmarkkinoiden perusrakenteet ovat toistaiseksi kestäneet hyvin tekoälymurroksen ensimmäisen aallon. Meidän tulisi kuitenkin yhteiskunnan tasolla varmistaa, että osaaminen siirtyy kokeneemmilta työntekijöiltä nuoremmille, jos tekoäly automatisoi perinteiset harjoittelijatehtävät. Esimerkiksi jos nuorten pääsy asiantuntijatehtäviin vaikeutuu, vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä”, pohtii Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Työvoimapolitiikassa pitäisi tutkijoiden mukaan tukea edelleen elinikäistä oppimista ja samalla kehittää uusia pedagogisia malleja, joilla nuoret saavuttavat ammattilaisuuden ja asiantuntijuuden. Koulutuksessa olisi painotettava kriittistä ajattelua ja opetettava tekoälyn ohjaamista jo opintojen alusta alkaen. Myös yrityksiä tulisi tukea niiden sisäisessä rakennemuutoksessa.
Lähde: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
