Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Johda työympäristön kautta

Parhaimillaan työympäristöt sitouttavat henkilöstöä sekä helpottavat rekrytointeja

Martelan työympäristösuunnittelujohtaja Arja-Liisa Kaasinen sanoo että hyvän ergonomian lisäksi virkeyteen ja stressinhallintaan vaikuttavat tilojen akustiikka, valaistus ja viihtyvyystekijät.

Martelan työympäristösuunnittelujohtaja Arja-Liisa Kaasinen katsoo, että työympäristö on ennen kaikkea johtamisen väline, jolla voidaan parantaa sekä viihtyvyyttä että vuorovaikutusta työssä. Hänen mukaansa tilaratkaisuilla voidaan vaikuttaa vuorovaikutustilanteisiin erittäin tehokkaasti.

”Epämuodollisia kohtaamisia tukevat tilat vaikuttavat tutkitusti yrityksen menestykseen positiivisella tavalla. Silloin tieto ja innostus välittyvät ja organisaatio kehittyy työntekijöiden vuorovaikutuksen johdosta.”

Kaasisen mukaan työympäristön arvo nähdään koko ajan selvemmin sekä kilpailutekijänä että tuottavuuden kasvua mahdollistavana tekijänä.

”Tulevaisuudessa työympäristöt vastaavat entistä paremmin tietotyöläisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Hyvän ergonomian lisäksi virkeyteen ja stressinhallintaan vaikuttavat tilojen akustiikka, valaistus ja viihtyvyystekijät”, hän listaa.

Työympäristöihin ja johtamiseen liittyy paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Käyttäjälähtöisillä tilaratkaisuilla voidaan rakentaa ja vahvistaa yrityksen toimintakulttuuria ja identiteettiä sekä uudistaa työtapoja, toteaa Kaasinen.

”Parhaimmillaan työympäristöt sitouttavat henkilöstöä sekä helpottavat rekrytointeja.”

Tilamuutoksen johtamisessa on kaksi kriittistä elementtiä: tarvitaan ensinnäkin selkeät tavoitteet ja toisekseen käyttäjiä osallistava toteutustapa. ”Jos nämä puuttuvat, voi tilamuutoksesta aiheutua sekaannusta ja epätietoisuutta.”

Kaasinen uskoo tilojen muuttuvan yhä enemmän siihen suuntaan, että yhdessä oppiminen on mahdollisimman sujuvaa.

”Uudenlaiset yhteistyön muodot luovat uudenlaisia oppimiseen sopivia ja yhteisöllisiä tiloja”, hän toteaa.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Martela

Jaa tämä artikkeli: 

Työympäristö

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä

Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.