Neljässä työyhteisössä ja 36 yksikössä toteutettu SujuKE-interventiotutkimus tähtäsi tarpeettoman aivokuorman vähentämiseen. SujuKE-tutkimukseen osallistuvilla työpaikoilla kehitettiin lukuisia kognitiivista ergonomiaa parantavia ja kognitiivisia kuormitustekijöitä hillitseviä käytäntöjä.
Tulokset osoittavat, että pienillä konkreettisilla muutoksilla työn
arjessa on merkitystä. Niiden avulla voidaan vähentää työympäristön
häiriöitä ja kognitiivisia virheitä ja näin parantaa
työn tuloksellisuutta. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään:
kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja jatkuvana
prosessina.
Tulosten valossa kognitiivisen ergonomian parantamiselle
todella on tarvetta. Alkutilanteessa suuri osa työntekijöistä
työskenteli kognitiivisten kuormitustekijöiden keskellä, neljä viidesosaa
puhehälyssä tai melussa ja noin puolet työn jatkuvasti
keskeytyessä ja epäselvien ja puutteellisten ohjeiden varassa.
Nämä tekijät koettiin kuormittavina ja niiden vähentäminen
tärkeänä, ja työntekijäryhmät aikoivat kokeilla työpajoissa
yhdessä sovittuja toimintatapoja.
Tulosten perusteella interventiojakson aikainen aktiivisuus
sekä intervention toteutumisen onnistuminen vaihtelivat suuresti
eri organisaatioissa ja yksiköiden välillä. Interventiolla ei ollut
tilastollisesti merkitsevää päävaikutusta kognitiivisesti kuormittavien
työolosuhteiden vähentämisessä. Sen sijaan kognitiivisen
ergonomian intervention vaikutus tuli esiin yhdysvaikutuksena
intervention ja organisaation tai toteutumisen onnistumisen
tason välillä.
”Kognitiivista ergonomiaa
tulee kehittää
systemaattisesti ja prosessina.
Tietyissä organisaatioissa kognitiivisen ergonomian interventio
auttoi hillitsemään erityisesti häiriöitä sekä kognitiivisia
virheitä. Lisäksi, jos intervention toteutuksen onnistumisen taso
oli korkea, kognitiivisen ergonomian intervention avulla saatiin
vähennettyä kognitiivisia virheitä. Myös laadullisen aineiston
perusteella interventiolla oli merkitystä: työn laatu parani,
kuormittuminen tunnistettiin ja toimintakulttuuriin syntyi muutoksia.
Organisaatioiden sisäiset kehittämisprosessit on kuitenkin
tärkeä rakentaa oppimisprosesseina, jotka saavat uusia muotoja
ja suuntia asioiden edetessä.
Kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja
prosessina. Pienet konkreettiset muutokset työn arjessa voivat
vähentää kuormitustekijöitä ja virheitä ja näin parantaa työn
tuloksellisuutta.
SujuKE-tutkimus on tiettävästi ensimmäinen laaja työpaikkainterventio,
jonka puitteissa lähdettiin systemaattisesti tarkastelemaan
ja kehittämään kognitiivista ergonomiaa toimistotyöympäristössä.
Tutkimus vahvisti, että toimistoissa on tarpeen
vähentää ja hallita häiriöitä, keskeytyksiä ja tietotulvaa.
Tulokset myös osoittivat, että työntekijät näkevät tärkeänä kognitiivisten
kuormitustekijöiden vähentämisen ja työn sujuvoittamisen.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Pixabay
