Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Jo pienillä muutoksilla eroon tuuttiruuhkasta?

Neljässä työyhteisössä ja 36 yksikössä toteutettu SujuKE-interventiotutkimus tähtäsi tarpeettoman aivokuorman vähentämiseen. SujuKE-tutkimukseen osallistuvilla työpaikoilla kehitettiin lukuisia kognitiivista ergonomiaa parantavia ja kognitiivisia kuormitustekijöitä hillitseviä käytäntöjä.

Tulokset osoittavat, että pienillä konkreettisilla muutoksilla työn
arjessa on merkitystä. Niiden avulla voidaan vähentää työympäristön
häiriöitä ja kognitiivisia virheitä ja näin parantaa
työn tuloksellisuutta. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään:
kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja jatkuvana
prosessina.

Tulosten valossa kognitiivisen ergonomian parantamiselle
todella on tarvetta. Alkutilanteessa suuri osa työntekijöistä
työskenteli kognitiivisten kuormitustekijöiden keskellä, neljä viidesosaa
puhehälyssä tai melussa ja noin puolet työn jatkuvasti
keskeytyessä ja epäselvien ja puutteellisten ohjeiden varassa.

Nämä tekijät koettiin kuormittavina ja niiden vähentäminen
tärkeänä, ja työntekijäryhmät aikoivat kokeilla työpajoissa
yhdessä sovittuja toimintatapoja.

Tulosten perusteella interventiojakson aikainen aktiivisuus
sekä intervention toteutumisen onnistuminen vaihtelivat suuresti
eri organisaatioissa ja yksiköiden välillä. Interventiolla ei ollut
tilastollisesti merkitsevää päävaikutusta kognitiivisesti kuormittavien
työolosuhteiden vähentämisessä. Sen sijaan kognitiivisen
ergonomian intervention vaikutus tuli esiin yhdysvaikutuksena
intervention ja organisaation tai toteutumisen onnistumisen
tason välillä.

”Kognitiivista ergonomiaa
tulee kehittää
systemaattisesti ja prosessina.

Tietyissä organisaatioissa kognitiivisen ergonomian interventio
auttoi hillitsemään erityisesti häiriöitä sekä kognitiivisia
virheitä. Lisäksi, jos intervention toteutuksen onnistumisen taso
oli korkea, kognitiivisen ergonomian intervention avulla saatiin
vähennettyä kognitiivisia virheitä. Myös laadullisen aineiston
perusteella interventiolla oli merkitystä: työn laatu parani,
kuormittuminen tunnistettiin ja toimintakulttuuriin syntyi muutoksia.
Organisaatioiden sisäiset kehittämisprosessit on kuitenkin
tärkeä rakentaa oppimisprosesseina, jotka saavat uusia muotoja
ja suuntia asioiden edetessä.

Kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja
prosessina. Pienet konkreettiset muutokset työn arjessa voivat
vähentää kuormitustekijöitä ja virheitä ja näin parantaa työn
tuloksellisuutta.

SujuKE-tutkimus on tiettävästi ensimmäinen laaja työpaikkainterventio,
jonka puitteissa lähdettiin systemaattisesti tarkastelemaan
ja kehittämään kognitiivista ergonomiaa toimistotyöympäristössä.
Tutkimus vahvisti, että toimistoissa on tarpeen
vähentää ja hallita häiriöitä, keskeytyksiä ja tietotulvaa.
Tulokset myös osoittivat, että työntekijät näkevät tärkeänä kognitiivisten
kuormitustekijöiden vähentämisen ja työn sujuvoittamisen.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Osaamisen kehittäminen on yhteinen matka

Miten oppiminen pitää työyhteisön mukana muutoksessa? Organisaatioissa etsitään jatkuvasti keinoja vastata uusiin vaatimuksiin, ja osaaminen sekä sen kehittäminen on noussut keskeiseksi

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: elokuu 2025

Työterveyslaitoksen tuore tutkimuskatsaus kokoaa 16 uusinta julkaisua, joissa käsitellään muun muassa työtilojen vaikutusta hyvinvointiin, työurien pidentämistä, mielenterveyden tukemista ja työperäisiä altisteita.

Työhyvinvoinnin uudet ulottuvuudet

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.