Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet ja työhyvinvoinnin kehittymisessä myönteisiä merkkejä

Kuva: Pexels

Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työasenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet, samoin yleinen yksinäisyys. Työn imu on vahvistunut. Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun, kertoo tuorein Miten Suomi voi? -tutkimus.

Irtisanoutumisaikeissa on tapahtunut myönteinen käänne. Tällä hetkellä noin joka viides (22 %) miettii usein irtisanoutumista työstään. Työpaikan vaihtoaikeet ovat vähentyneet erityisesti alle 30-vuotiailla.

”Työn imu ennustaa sitoutumista ja halua jatkaa nykyisessä työpaikassa, joten sen nousu väestötasolla ja laskun pysähtyminen vihdoin myös nuorilla voi selittää irtisanoutumisaikeiden vähenemistä. Myös yleinen heikko työmarkkinatilanne voi vaikuttaa asiaan”, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Kuva: Annukka Pakarinen

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus on seurannut työhyvinvointia ja työasenteita vuodesta 2019. Tuoreimmassa tuloskoosteessa tarkastellaan muutoksia erityisesti kesän 2023 ja kesän 2025 välillä.

Tulosten mukaan tulevaisuususko on heikentynyt. Sekä työntekijät että esihenkilöt uskovat aiempaa vähemmän, että heidän työnsä muuttuu parempaan suuntaan. 

”Vaikka työpaikoilla ei voida vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen epävarmuuteen, niin työ voi tarjota yhteisön, jonka jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä. Tätä voidaan vaalia ihmislähtöisellä johtamisella, tukea tarjoamalla ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Näinä aikoina toivon vaaliminen on entistäkin tärkeämpää, ja siihen työpaikoilla on onneksi monia keinoja”, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen. Kuva: Annukka Pakarinen

Työn imu on parantunut erityisesti työuran loppupäässä

Yhä useampi kokee työn imua, joka on myönteinen työhyvinvoinnin kokemus. Sen yleisyys on palannut samalle tasolle kuin se oli ennen koronapandemiaa. Yleisintä työn imu on 56–65-vuotiaiden joukossa. 

”Ikäryhmien väliset erot ovat selkeitä. Nuoremmat ikäryhmät kokevat yleisesti vähemmän työn imua ja useammin työssä tylsistymistä. Olemme havainneet tämän ilmiön jo aikaisempinakin vuosina”, sanoo tutkija Sampo Suutala Työterveyslaitoksesta.  

Nuorilla hieman enemmän työuupumusoireilua

Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun. Noin 8 prosentilla on todennäköinen työuupumus. 

”Esihenkilöitä kuormittaa erityisesti liiallinen työn määrä. Työuupumuksen oireista kognitiiviset häiriöt ovat lisääntyneet heillä entisestään. Vastapainona esihenkilöt kokevat runsaasti työn voimavaroja, ja ne ylläpitävät työn imua hyvällä tasolla”, sanoo Jari Hakanen. 

”Etätyö on yhteydessä sekä myönteisiin että kielteisiin ilmiöihin. Samalla kun etätyö saattaa auttaa työkuormituksen hallinnassa, se voi nakertaa tärkeitä työn sosiaalisia voimavaroja kuten luottamusta, kuulluksi tulemisen kokemusta sekä oman työn merkityksellisyyttä”, sanoo Janne Kaltiainen.

Stilisointi: Toimitus

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Älysormus työuupumuksen ennaltaehkäisyyn

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn. Hermoston jatkuva ylivireys aiheuttaa työuupumuksen Tietotulva, keskeytykset, tiukat määräajat ja muut tietotyön rasitteet saavat hermoston

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Osaamisen kehittäminen on yhteinen matka

Miten oppiminen pitää työyhteisön mukana muutoksessa? Organisaatioissa etsitään jatkuvasti keinoja vastata uusiin vaatimuksiin, ja osaaminen sekä sen kehittäminen on noussut keskeiseksi

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: elokuu 2025

Työterveyslaitoksen tuore tutkimuskatsaus kokoaa 16 uusinta julkaisua, joissa käsitellään muun muassa työtilojen vaikutusta hyvinvointiin, työurien pidentämistä, mielenterveyden tukemista ja työperäisiä altisteita.