Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä muuttavat työoloja ja tuovat uusia turvallisuusriskejä

Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ylikulutuksen vaikutukset näkyvät jo monilla työpaikoilla. Työterveyslaitoksen tuoreen raportin mukaan kestävä työelämä edellyttää kokonaisvaltaista kehittämistä, jossa huomioidaan sekä ilmastotavoitteet että työntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus.

Kuten kesän ennätyksellinen helleputki osoitti, ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuuden uhkakuva, vaan tämän päivän todellisuutta myös Suomessa. Heinä-elokuussa mitattiin 22 perättäistä yli 30 asteen päivää, mikä on mittaushistorian pisin tukalan helteen jakso.

Työterveyslaitoksen tuoreen skenaarioraportin mukaan pitkät hellejaksot ja muut sään ääri-ilmiöt vaikuttavat enenevissä määrin työoloihin ja työkykyyn. Lämpökuormitus, kosteus, UV-säteily, liukkaus ja poikkeussäät lisäävät tapaturmariskiä erityisesti ulkotöissä, mutta ne vaikeuttavat työoloja myös monilla sisätyöpaikoilla.

”Työpaikoilla ei vielä tunnisteta riittävästi ilmastonmuutoksen vaikutuksia työn fyysisiin ja psyykkisiin vaatimuksiin tai organisaation toimintakäytäntöihin. Varautuminen on puutteellista erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä”, sanoo vanhempi asiantuntija Arja Ala-Laurinaho Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Arja Ala-Laurinaho.
Kuva: Työterveyslaitos

Riskien arviointi ja poikkeustilanteisiin varautuminen vaativat ajankohtaista tietoa ja selkeitä toimintamalleja. Työpaikat voivat parantaa työntekijöiden turvallisuutta ja jaksamista esimerkiksi säätämällä työaikoja, viilentämällä taukotiloja, tauottamalla työtä ja seuraamalla olosuhteita digitaalisesti.

Vihreä siirtymä voi tuoda tuntemattomia riskejä

Vihreä siirtymä on välttämätön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän työelämän luomiseksi, mutta sen on edettävä käsi kädessä työturvallisuuden ja -terveyden kanssa.

Uudet teknologiat, materiaalit ja tuotantotavat voivat sisältää riskitekijöitä, joita ei vielä tunneta riittävästi. Esimerkiksi vetyteollisuuteen, biopolttoaineisiin ja akkuteknologiaan liittyy kemikaalialtistuksia, joiden vaikutuksista ei ole kattavaa tietoa. Myös kiertotalouden materiaalivirtoihin voi jäädä haitta-aineita, jotka voivat vaarantaa työntekijöiden terveyden.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi.
Kuva: Nina Karlsson

Vihreän siirtymän hankkeissa päästövähennystavoitteet saattavat ohjata suunnittelua niin voimakkaasti, että turvallisuuskysymykset jäävät sivuun. Riskien ehkäisemiseksi turvallisuus on otettava mukaan vihreän siirtymän rakenteisiin ja ohjaukseen jo varhaisessa vaiheessa.

”Ennakoiva turvallisuustyö parantaa työntekijöiden suojaa ja vahvistaa myös siirtymän hyväksyttävyyttä työpaikoilla”, tähdentää Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi.

”Koko yhteiskunnan kestävyysmurros edellyttää valtakunnallista koordinaatiota. Uusi avaus voisi olla kansallinen ohjelma, joka tuottaa ja jakaa tietoa, ohjeita ja hyviä käytäntöjä kestävän ja turvallisen vihreän siirtymän tueksi”, Teperi ehdottaa.

Raportti esittää viisi keskeistä suositusta kestävään työelämään päättäjille ja työpaikoille:

  • Vihreä siirtymä nostetaan strategisiin tavoitteisiin ja sen vaikutukset työelämään huomioidaan kaikilla tasoilla.
  • Lainsäädäntö ja julkinen tuki uudistetaan tukemaan sosiaalisesti kestäviä ja turvallisia ratkaisuja.
  • Tutkimukseen, koulutukseen ja viestintään varataan riittävät resurssit riskien ennakointiin ja hallintaan.
  • Työterveys- ja työturvallisuuskäytännöt uudistetaan vastaamaan ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän haasteisiin.
  • Kestävyysosaamista vahvistetaan kaikilla koulutustasoilla ja työpaikoilla.

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Mielenterveys ei saa jäädä esihenkilön varaan

Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen. Työterveyslaitoksen

Työelämä tarvitsee mielen huoltoa

Kuullaksen uudenlainen valmennuspalvelu tarjoaa keinoja koko henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseen Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu hiipuu

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.