Irtisanomisia oli kaksinkertaisesti suhteessa vuosi sitten arvioituun. Lomautuksia oli ennakoitua vähemmän.
Hyvinvointialueet irtisanoivat viime vuonna lähes 1300 henkilöä ja kunnat arviolta noin 340 henkilöä.
Irtisanomisia oli yhteensä kaksinkertaisesti verrattuna vuotta aiemmin arvioituun. Tiedot perustuvat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n juuri valmistuneeseen kyselyyn.
Irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä ovat olleet kunta- ja hyvinvointialalla perinteisesti vähäisiä. Näin korkeita lukuja on nähty viimeksi 1990-luvun laman aikana. Suurimmat irtisanomiset keskittyivät muutamalle hyvinvointialueelle, joista yhdessä toimeenpano on vielä kesken.
”Irtisanomiset ovat odotettuja, sillä hyvinvointialueiden vaikea taloustilanne on ollut tiedossa. Kunnissa muun muassa väestörakenteen muutokset pakottavat karsimaan palveluverkkoa”, kertoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.
Lomautukset koskivat vuonna 2025 kunnissa noin 600:aa ja hyvinvointialueilla noin 12 200:aa henkilöä.
Kunnat ennakoivat tälle vuodelle selvästi vähäisempiä irtisanomisia, kun taas hyvinvointialueilla irtisanomisten arvioidaan edelleen lisääntyvän.
”Hyvinvointialueet ovat pyrkineet parantamaan tuottavuutta tekemällä kipeitäkin päätöksiä palveluiden järjestämisestä. Samalla ne ovat pystyneet turvaamaan lakisääteiset hyvinvointipalvelut, mikä on hieno saavutus”, sanoo KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas.
Säästöjä yli 560 miljoonaa euroa
Kunnat ja hyvinvointialueet tekivät vuonna 2025 henkilöstöön kohdistuvia sopeutustoimia arviolta noin 564 miljoonan euron edestä.
Tämä on noin 2,1 prosenttia alan 26,5 miljardin työvoimakustannuksista. Säästöjä tehtiin yli 200 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna 2024.
Kunnat sopeuttivat henkilöstömenoja noin 161 miljoonalla eurolla. Hyvinvointialueiden sopeutukset ovat noin 403 miljoonaa, mikä oli yli kaksinkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Kuluvalle vuodelle sopeutusruuvin arvioidaan kiristyvän noin 475 miljoonaan.
”Rahoitusmallin ja alijäämien kattamisvelvollisuuden vuoksi leikkaukset hyvinvointialueilla jatkuvat. Rahoituksen tulisi kuitenkin riittää kattamaan kansalaisille tärkeät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut”, Henrika Nybondas-Kangas sanoo.
Rahapula hankaloittaa palvelujen järjestämistä
Kyselyn mukaan palvelujen järjestämistä vaivaa eniten riittämätön rahoitus. Tämä koskee lähes 40:ää prosenttia kunnista ja käytännössä kaikkia hyvinvointialueita.
Työvoiman saatavuus on kunnissa helpottunut, mutta osa niistä kamppailee yhä tiukkojen kelpoisuusehtojen ja henkilöstömitoituksien kanssa.
”Noin puolet kunnista ja kaikki hyvinvointialueet aikovat vähentää henkilöstömenoja ja palveluiden ostamista”, kertoo Juho Ruskoaho.
Ruskoaho muistuttaa, että hyvinvointialueet aloittivat toimintansa jo alun perin alijäämäisinä, sillä valtionrahoitus ei riittänyt kattamaan niiden menoja. Epävarmuutta hyvinvointialueille tuovat rahoituksen jälkikäteistarkastus ja hallituksen kaavailemat lisäleikkaukset.
Lähde: Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
