Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Hyvä vai paha työhyvinvointikysely?

Psykologisesti turvallisissa työpaikoissa kehittämiskohteet tulevat aidosti esille

Ulkopuolisen tahon toteuttama työhyvinvointikysely on tasapuolinen ja luotettava keino saada ajantasaista tietoa työyhteisön tilasta ja kehittämiskohteista. Kyselyn tulosten avoin ja ratkaisukeskeinen käsittely on avain työhyvinvoinnin parantamiseen.

Työhyvinvointikyselyt ovat perinteinen mutta edelleen hyvin toimiva ja kustannustehokas tapa selvittää työntekijöiden kokemuksia työyhteisön ja organisaation toiminnasta. Sensor Tutkimus Oy on työhyvinvointi- ja työsuojelukyselyihin erikoistunut tutkimustoimisto ja Työterveyslaitoksen kehittämän Parempi Työyhteisö -kyselyn toteuttajataho.

”Työhyvinvointikyselyssä organisaation jokaisen työntekijän vastauksella on yhtäläinen painoarvo ja ulkopuolisen tahon toteuttamissa kyselyissä vastausaktiivisuus on yleensä parempi, joten kehittämiskohteet saadaan aidosti esille”, sanoo Esa Kaitila Sensor Tutkimukselta.

Sensorin toteuttama Työterveyslaitoksen kysely sisältää 43 monivalintakysymystä, joilla kartoitetaan useita eri osa-alueita henkilöstön hyvinvoinnista, työyhteisön toiminnasta ja esimiestyöstä. Kyselyä on mahdollista laajentaa lisäteemojen avulla yli 120 kysymykseen sen mukaisesti, mitä työyhteisöstä halutaan kulloinkin saada selville. Tuloksia verrataan kolmen vuoden välein uusittavaan vertailuaineistoon, joka sisältää yli 25 000 ihmisen vastaukset 12 eri toimialalta.

kuva2

Psykologinen turvallisuus parantaa työhyvinvointia

”Kyselymme toteutetaan aina anonyymisti ja luottamuksellisesti, ja tulokset raportoidaan ratkaisukeskeisesti. Toteutamme myös asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä kyselyitä, joissa otetaan erityisesti huomioon yrityksen tai toimialan erityispiirteet”, kuvailee Kaitila.

kuva3

Työhyvinvoinnin kehittämisessä työpaikan psykologisella turvallisuudella on suuri rooli. Psykologinen turvallisuus työpaikalla takaa, että jokainen työntekijä asemasta riippumatta voi kertoa mielipiteensä. Psykologisesti turvallisten työpaikkojen on todettu olevan muita työpaikkoja luovempia ja tuottavampia.

”Johdon ja esimiesten rooli psykologisen turvallisuuden luomisessa on merkittävä. Työyhteisön toimintaa on helppo parantaa, kun työhyvinvointikyselyn kysymyksiin on vastattu avoimesti ja rohkeasti ja kehittämiseen sitoudutaan”, Kaitila sanoo.

Lisätietoja:
041 5070 365
sensor@sensor.fi
www.sensor.fi

kuva

Teksti: Merja Maukonen

Jaa tämä artikkeli: 

Työympäristö

Kinnarps siivitti Advenin onnistuneeseen muutokseen

Adven Group:in pääkonttori Vantaalla muutti uusiin toimitiloihin syksyllä. Uudelta työympäristöltä toivottiin yhteisöllisyyttä ja hyvää tiedonkulkua sekä myös entistä parempaa ääniympäristöä. Työntekijöiden

Esimies & Henkilöstö ja Meetings & Events

– tapahtumat siiryneet helmikuulle 2021 Esimies & Henkilöstö sekä Meetings & Events -tapahtumat järjestetään 16.-17.2.2021 Helsingin Wanhassa Satamassa. Katajanokalla sijaitsevat makasiinirakennukset

Viherkasveilla elinvoimaa arjen ympäristöihin

Luonnossa oleminen on rentouttavaa ja rauhoittaa mieltä. Vihersisustaminen tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia ja raikkaita ideoita luontoelementtien ja ihmisten kohtaamisille sisätiloissa. ”Viime aikoina

RollerMouse auttaa rasitusvammoihin

Päätetyöskentelyn sairauspoissaolot kuriin Contour Design tarjoaa yrityksille RollerMousea, joka auttaa päätetyöskentelyn aiheuttamiin jännitys- ja kiputiloihin. Tutkimuksen mukaan RollerMouse vähentää niska- ja

Lisää potkua taustamusiikista

Yrityksille uusi voimavara Taustamusiikilla voidaan saada työpaikoilla hyviä tuloksia aikaan. Työhyvinvointi paranee ja samoin myös yrityksen tulos tuottavuuden parantuessa. Teoston ja

Elämän osa-alueet kuntoon

Kokonaisvaltainen hyvinvointivalmennus tukee jaksamista ja parantaa henkilöstötuottavuutta Digiterveys-hyvinvointiohjelma kehittää organisaation työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ohjelma perustuu osallistujien motivaation herättämiseen ja itsensä johtamisen

Täydellinen tilaratkaisu on liikkuva maalitaulu

Modernin toimistotilan pitää mahdollistaa ja innostaa. “Tulevaisuuden työpaikat ovat mitä suurimmassa määrin kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen paikkoja”, uskoo liiketoimintajohtaja Peter Lindeberg

Opetus- ja sote-alalla koetaan työn imua

Opettajat, sote-alan ammattilaiset ja maaviljelijät ovat usein työn imussa työn kuormittavuudesta huolimatta. Myös johtajat ja asiantuntijat nauttivat työn imusta keskimääräistä useammin.

Palvelumuotoilu – yhdessä tekemisen kulttuuri

Elämme ajassa, jossa kuluttamisen painopiste on siirtymässä entistä enemmän tavaroista palveluihin, mikä korostaa palveluiden, elämysten ja suunnittelun tuottamisen merkitystä. Palvelumuotoilu vastaa

Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä

Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.