Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Kyselyn mukaan yritysten työhyvinvointiin vaikuttavat eniten
johtamistyyli ja esimiesten tuki, joita piti tärkeimpinä tekijöinä
35 % vastaajista. Työkuormitus ja resurssit olivat lähes yhtä
merkittäviä, 30 % vastaajista mainitessa ne keskeisiksi tekijöiksi.
Työpaikan kulttuuri ja ilmapiiri olivat tärkeitä 25 % vastaajista,
kun taas työn ja yksityiselämän tasapainon mahdollisuudet
nähtiin vähiten vaikuttavina (10 %).

Säännölliset työntekijäkyselyt ovat yleisin tapa seurata ja
arvioida työntekijöiden hyvinvointia, mikä korostui 61 % vastaajista.
Työhyvinvoinnin mittaristojen seuranta ja analysointi,
kuten sairauspoissaolojen tarkastelu, koettiin myös tärkeänä
(37 % vastaajista). Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen
arvioinnissa koettiin vähemmän merkityksellisenä (2 %).

Työkuormituksen kasvun syyt

Työkuormituksen kasvun syiksi ilmoitettiin useimmiten jatkuva
kiire ja työn keskeytykset (35 %) sekä lisääntyneet työtehtävät
ilman riittävää resurssilisäystä (28 %). Organisaatiomuutokset
ja epävarmuus tulevaisuudesta vaikuttivat myös merkittävästi
(27 %). Työntekijöiden oma työskentelytapa ja ajankäyttö
(8 %) sekä teknologian ongelmat (2 %) olivat vähäisempiä
tekijöitä.

Työsuhdepolkupyörä nähdään hyödyllisenä etuna, joka
voi edistää työntekijöiden kuntoa ja hyvinvointia. Tällä hetkellä
41 % vastaajien organisaatioista tarjoaa tämän edun, ja
9 % harkitsee sen käyttöönottoa. Kuitenkin puolet vastaajista
ei suunnittele työsuhdepolkupyöräedun käyttöönottoa tänä
vuonna.

”Työympäristön
merkitys
työhyvinvoinnille korostui
selkeästi.

Työympäristön tärkeys

Työympäristön merkitys työhyvinvoinnille korostui selkeästi:
73,6 % vastaajista piti sitä erittäin tärkeänä ja 25,6 % melko
tärkeänä. Vain 0,8 % piti sitä melko vähämerkityksisenä, eikä
kukaan pitänyt sitä täysin merkityksettömänä.

Etätyön on koettu parantaneen merkittävästi työntekijöiden
hyvinvointia: 72,4 % vastaajista raportoi etätyön positiivisista
vaikutuksista. Kuitenkin 20,3 % ei nähnyt sillä suurta vaikutusta
ja 7,3 % koki etätyön vaikuttavan negatiivisesti hyvinvointiin.

Toimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseksi

Yritykset suunnittelevat erilaisia toimenpiteitä hyvinvoinnin
edistämiseksi. Yleisimpiä keinoja ovat henkilöstön koulutus
ja valmennus (41,7 %), työyhteisön yhteishengen vahvistaminen
(34 %), fyysisen työympäristön parantaminen (13 %) sekä
henkilöstön liikuntaharrastusten tukeminen (11,3 %). Hyvinvointiin
panostaminen näkyy myös sitoutumisena laadukkaisiin
siivouspalveluihin, sillä toimitilojen siisteys koettiin tärkeäksi
työpaikan viihtyvyydelle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että johtamistyyli ja esimiesten
tuki ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin edistämisessä.
Työkuormituksen hallinta ja työympäristön merkitys
korostuvat myös voimakkaasti. Etätyön positiiviset vaikutukset
hyvinvointiin ovat merkittäviä, mutta se ei ole kaikille
työntekijöille sopiva ratkaisu. Kyselyn perusteella
yrityksissä on tahtoa panostaa erilaisiin hyvinvointitoimenpiteisiin,
kuten koulutukseen, yhteishengen vahvistamiseen
ja fyysisen työympäristön parantamiseen.

Kyselyn yhteydessä arvottiin Nespresso Pro Zenius
kahvilaite ja 50 kahvikapselia,
jonka voitti Otso S. Anoralta.

Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Mielenterveys ei saa jäädä esihenkilön varaan

Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen. Työterveyslaitoksen

Työelämä tarvitsee mielen huoltoa

Kuullaksen uudenlainen valmennuspalvelu tarjoaa keinoja koko henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseen Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu hiipuu