Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Herätys suomalaisille yrityksille:

Kuva: Shutterstock

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista

Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tekoäly on noussut keskeiseksi työvälineeksi, mutta sen hyödyntäminen edellyttää panostuksia koulutukseen ja tukeen – asioihin, joissa Suomi on tutkimuksen mukaan selkeästi jäljessä.

Käyttöaste ja aikasäästöt vaatimattomia
Suomessa

Globaalisti 48 % työntekijöistä käyttää generatiivista tekoälyä
työssään päivittäin, kun taas Suomessa luku on vain 38 %.
Naapurimaat Ruotsi, Norja ja Tanska sijoittuvat tässä suhteessa
globaalia keskiarvoa paremmin. Vielä huolestuttavampaa
on, että vain 15 % suomalaisista työntekijöistä on saanut
tekoälykoulutusta työnantajaltaan – selkeästi vähemmän kuin
maailmanlaajuinen keskiarvo, joka on 25 %.

Tekoälyn tarjoama aikasäästö näkyy Suomessa myös
vaatimattomana. Kun globaalisti tekoäly tuo keskimäärin
60 minuutin säästön päivittäisiin tehtäviin, Suomessa vastaava
lukema on vain 37 minuuttia. Tällä sijoituksella Suomi on tutkimuksen
vertailussa viimeisenä.

”Tekoälyn tarjoama
aikasäästö
näkyy Suomessa myös
vaatimattomana.

“Suomen yritysten on aika herätä. Tekoäly ei ole pelkkä
työkalu, vaan se muuttaa työelämää perusteellisesti. Ilman
investointeja henkilöstön osaamisen kehittämiseen vaarannamme
kilpailukykymme ja kestävän työelämän edellytykset,”
sanoo Adecco Finlandin toimitusjohtaja Suvi Onkamo-Häkkinen.


“Tekoäly ei ole pelkkä työkalu, vaan se muuttaa työelämää
perusteellisesti,” sanoo Adecco Finlandin toimitusjohtaja Suvi Onkamo-
Häkkinen.
Kuva: Adecco Finland Oy

Epävarmuus ja loppuun palaminen
varjostavat työntekijöitä

Tekoälyn hyödyntämisessä ei ole kyse vain teknologisista edistysaskelista,
vaan myös työntekijöiden hyvinvoinnista ja luottamuksesta.
Suomessa 46 % työntekijöistä kokee työpaikkansa
pitkän aikavälin vakauden uhatuksi, ja 12 % pelkää tekoälyn
vaikutuksia työpaikkaansa. Burnoutin kokeneiden osuus on
myös merkittävä – 42 % suomalaisista raportoi kärsineensä
loppuun palamisesta viimeisen vuoden aikana.

Lisäksi tutkimus paljastaa luottamuspulaa johtajia kohtaan.
Suomessa vain 44 % työntekijöistä uskoo, että johtajilla on riittävät
tiedot ja taidot tekoälyn riskeistä ja mahdollisuuksista.
Globaalisti vastaava luku on hieman korkeampi, 46 %.

”Tutkimus paljastaa
luottamuspulaa
johtajia kohtaan.

Yrityksiltä kaivataan konkreettisia tekoja

Tutkimus korostaa, että tekoälyyn liittyvän osaamisvajeen
paikkaaminen on välttämätöntä, jotta Suomi voi säilyttää
kilpailukykynsä. Panostamalla henkilöstön koulutukseen
ja sitoutumalla vastuulliseen tekoälyn käyttöönottoon
yritykset voivat edistää niin organisaation menestystä kuin
yhteiskunnallista kestävyyttä.

“Puheiden aika on ohi. Adecco on sitoutunut auttamaan
suomalaisia yrityksiä kehittämään osaavia ja tulevaisuuteen
valmiita tiimejä. Yhdessä voimme luoda kestävämpää ja
kilpailukykyisempää työelämää,” Onkamo-Häkkinen summaa.


Kuva: Shutterstock

Tietoa tutkimuksesta

Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus pohjautuu yli
35 000 työntekijän vastauksiin 27 maassa ja 20 toimialalta.
Se tarjoaa kattavan näkemyksen työelämän keskeisistä
trendeistä
nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lähde: Adecco Finland Oy
Stilisointi: Paul Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Pelillisyys innostaa oppimaan

Interaktiivinen ja osallistava peli on oivallinen vaihtoehto kalvosulkeisille Pelillistetyt vuorovaikutteiset henkilöstökoulutukset ovat joustava tapa järjestää koulutusta etänä ja paikan päällä. Peli

Työhyvinvointijohtamisen uudet tuulet

– hyvä ja hyvinvoiva esihenkilö työhyvinvoinnin edistäjänä hybridityöelämässä Koronapandemia on muovannut työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Työhyvinvoinnin johtamisessa on nyt

Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa

Kv-osaaja osaksi työyhteisöä

Kirjoittaja: Virpi Moilanen Nykyisin puhutaan paljon moninaisuudesta ja moninaisesta työyhteisöstä. Mutta mikä ihmeen moninaisuus? Mitä merkitystä moninaisuuden huomioimisella on työyhteisön hyvinvoinnin

Henkilöstötuottavuudella tuloksiin

Hyvä johtaminen ja toimiva organisaatiokulttuuri parantavat henkilöstötuottavuutta. Johtamisessa tärkeää on avoin ja arvostava ote sekä rohkeus tarttua haasteisiin. Osaava, motivoitunut ja

Hyvinvointia yksilöllisellä valmennuksella

Yksilöllinen valmennus parantaa jaksamista ja hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla. Mitatun ja koetun lähtötason perusteella valmennuksessa asetetaan henkilökohtaiset realistiset tavoitteet sekä keinot

Osaamisvaje vai osaamisvaranto?

Työpaikoilla on jatkuvia ongelmia, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa edes nykyisten haasteiden selättämiseen – saati sitten tulevien. Mikä neuvoksi? Toimitusjohtaja

Sari Ilo on Vuoden Coach 2021

Vuoden Coach -tunnustus myönnetään henkilölle, joka on toiminnaltaan merkittävästi edistänyt coaching-alan kehittymistä Suomessa, edistänyt coachingin tai coachaavan johtamisotteen näkyvyyttä ja tunnettuutta

Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit

Oikeanlaista osaamista vahvistamalla menestykseen

Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla. Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin Työelämässä

Oppiminen osana työelämää myös hybridiaikakaudella

Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,