Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Herätys suomalaisille yrityksille:

Kuva: Shutterstock

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista

Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tekoäly on noussut keskeiseksi työvälineeksi, mutta sen hyödyntäminen edellyttää panostuksia koulutukseen ja tukeen – asioihin, joissa Suomi on tutkimuksen mukaan selkeästi jäljessä.

Käyttöaste ja aikasäästöt vaatimattomia
Suomessa

Globaalisti 48 % työntekijöistä käyttää generatiivista tekoälyä
työssään päivittäin, kun taas Suomessa luku on vain 38 %.
Naapurimaat Ruotsi, Norja ja Tanska sijoittuvat tässä suhteessa
globaalia keskiarvoa paremmin. Vielä huolestuttavampaa
on, että vain 15 % suomalaisista työntekijöistä on saanut
tekoälykoulutusta työnantajaltaan – selkeästi vähemmän kuin
maailmanlaajuinen keskiarvo, joka on 25 %.

Tekoälyn tarjoama aikasäästö näkyy Suomessa myös
vaatimattomana. Kun globaalisti tekoäly tuo keskimäärin
60 minuutin säästön päivittäisiin tehtäviin, Suomessa vastaava
lukema on vain 37 minuuttia. Tällä sijoituksella Suomi on tutkimuksen
vertailussa viimeisenä.

”Tekoälyn tarjoama
aikasäästö
näkyy Suomessa myös
vaatimattomana.

“Suomen yritysten on aika herätä. Tekoäly ei ole pelkkä
työkalu, vaan se muuttaa työelämää perusteellisesti. Ilman
investointeja henkilöstön osaamisen kehittämiseen vaarannamme
kilpailukykymme ja kestävän työelämän edellytykset,”
sanoo Adecco Finlandin toimitusjohtaja Suvi Onkamo-Häkkinen.


“Tekoäly ei ole pelkkä työkalu, vaan se muuttaa työelämää
perusteellisesti,” sanoo Adecco Finlandin toimitusjohtaja Suvi Onkamo-
Häkkinen.
Kuva: Adecco Finland Oy

Epävarmuus ja loppuun palaminen
varjostavat työntekijöitä

Tekoälyn hyödyntämisessä ei ole kyse vain teknologisista edistysaskelista,
vaan myös työntekijöiden hyvinvoinnista ja luottamuksesta.
Suomessa 46 % työntekijöistä kokee työpaikkansa
pitkän aikavälin vakauden uhatuksi, ja 12 % pelkää tekoälyn
vaikutuksia työpaikkaansa. Burnoutin kokeneiden osuus on
myös merkittävä – 42 % suomalaisista raportoi kärsineensä
loppuun palamisesta viimeisen vuoden aikana.

Lisäksi tutkimus paljastaa luottamuspulaa johtajia kohtaan.
Suomessa vain 44 % työntekijöistä uskoo, että johtajilla on riittävät
tiedot ja taidot tekoälyn riskeistä ja mahdollisuuksista.
Globaalisti vastaava luku on hieman korkeampi, 46 %.

”Tutkimus paljastaa
luottamuspulaa
johtajia kohtaan.

Yrityksiltä kaivataan konkreettisia tekoja

Tutkimus korostaa, että tekoälyyn liittyvän osaamisvajeen
paikkaaminen on välttämätöntä, jotta Suomi voi säilyttää
kilpailukykynsä. Panostamalla henkilöstön koulutukseen
ja sitoutumalla vastuulliseen tekoälyn käyttöönottoon
yritykset voivat edistää niin organisaation menestystä kuin
yhteiskunnallista kestävyyttä.

“Puheiden aika on ohi. Adecco on sitoutunut auttamaan
suomalaisia yrityksiä kehittämään osaavia ja tulevaisuuteen
valmiita tiimejä. Yhdessä voimme luoda kestävämpää ja
kilpailukykyisempää työelämää,” Onkamo-Häkkinen summaa.


Kuva: Shutterstock

Tietoa tutkimuksesta

Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus pohjautuu yli
35 000 työntekijän vastauksiin 27 maassa ja 20 toimialalta.
Se tarjoaa kattavan näkemyksen työelämän keskeisistä
trendeistä
nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lähde: Adecco Finland Oy
Stilisointi: Paul Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Eettisyys osaksi organisaation arkea

Avoin toimintakulttuuri ja koulutus luovat edellytykset henkilöstön vastuulliselle toiminnalle Eettinen organisaatiokulttuuri perustuu inhimillisyyteen, vastuullisuuteen ja ihmisten oikeudenmukaiseen kohteluun. Eettisiä toimintamalleja voi

Paha olo pois!

Kirjoittaja: Saara Remes Vain pieni osa ihmisistä käyttäytyy työpaikalla huonosti – onneksi. Yhdenkin ihmisen tökerön käytöksen heijastinvaikutus on kuitenkin suorastaan järkyttävä.

Pandemia nosti pintaan tuen tarpeen

”Pandemia lisäsi holististen coaching-palveluiden kysyntää voimakkaasti”, sanoo Life Coach Academyssä koulutusjohtajana työskentelevä Auli Hedman. Yhä useampi yritys on herännyt siihen, että

Palaveriviidakosta mielen poluille

Erja Järvelä teki pitkän uran kansainvälisessä yritysmaailmassa ja väsyi sen hektiseen ylisuorittamisen mentaliteettiin. Ratkaisuna hän hakeutui itsensä äärelle Lapin rauhaan ja

Perhevapaalta työelämään – mutta miten?

Perhevapaalta työelämään -hankkeessa muun muassa autetaan perhevapaalla olevaa tunnistamaan vahvuutensa ja löytämään yksilöllinen polku työelämään sekä edistetään työelämän perheystävällisyyttä kehittämällä eri

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena