Hybridityö on tullut jäädäkseen. Se toimii valtaosassa asiantuntijaorganisaatioita, mutta vaatii onnistuakseen tietoisia tekoja – erityisesti HR:ltä ja esihenkilöiltä. Työterveyslaitoksen tuore seurantatutkimus (2019–2023) nostaa esiin tärkeän huomion: etätyöhön “kadonneet” työntekijät saattavat jäädä tuen ja työyhteisön ulkopuolelle.
”Nämä etätyöhön kadonneet meidän pitää tunnistaa. Heille pitää tarjota tukea ja väylä olla yhteydessä työyhteisöön. Näen riskinä, että heille voi syntyä tai olla jo haasteita työstä suoriutumissa tai jaksamisessa, erilaisia oireita tai jopa elämänhallinnan vaikeuksia”, painottaa tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
Tutkimuksen mukaan etä- ja lähityön yhdistelmä toimii hyvin – kunhan johtaminen, osallistaminen ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa. HR:n on hyvä huomioida, että etätyöpäivien määrä ei näyttäisi olevan yhteydessä lyhyisiin sairauspoissaoloihin. Etätyö ei siis ole riski sinänsä – mutta siihen liittyvät käytännöt voivat olla
Kasvokkaisia kohtaamisia ja aktiivista yhteyttä
Tutkijat suosittelevat, että esihenkilöt ovat säännöllisesti yhteydessä jokaiseen työntekijäänsä – myös niihin, jotka tekevät työnsä pääosin etänä. Kasvokkaiset tapaamiset ovat edelleen tärkeitä yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentamisessa.
Osallistamisen keinot ovat olemassa, mutta ne vaativat aktiivista käyttöä. Esihenkilötyötä tukevat esimerkiksi digitaaliset pulssikyselyt, säännölliset 1-to-1-keskustelut ja yhteiset kohtaamiset – niin virtuaalisesti kuin kasvotusten.
Työtiloihin tarvitaan monimuotoisuutta
Tutkimuksessa korostuu myös työskentelyolosuhteiden merkitys. Lähityötä tukevien tilojen tulisi tarjota työrauhaa, keskittymistä ja mahdollisuuksia etäkokouksiin ilman häiriöitä. Työtiloja kehitettäessä on tärkeää huomioida erilaiset työroolit ja työntekijäprofiilit.
Hybridityön onnistuminen rakentuu arkisista käytännöistä: huolehtimisesta, kohtaamisesta ja osallistamisesta. HR:n rooli on keskeinen – nyt jos koskaan.
Teksti: Toimitus
Kuvat: Pixabay
