Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Etätyö voi heikentää yhteisöön kuulumisen tarvetta – kuilu toteutuneen ja toivotun etätyön välillä voi syödä motivaatiota

Kuva: Pexels

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hyvinvointi kärsii, jos etätyön määrä ei vastaa työntekijän toiveita. Liian vähäinen etätyö voi lisätä irtisanoutumisaikeita, kun taas liiallinen etätyö heikentää työssä suoriutumista. Yllättävä havainto on, että runsas etätyö ei vähennä vain yhteisöllisyyttä vaan myös tarvetta kuulua työyhteisöön.

”Etätyö ei ole pelkästään hyvä tai huono asia. Se voi lisätä joustavuutta mutta myös heikentää yhteisöllisyyttä. Siksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaisissa olosuhteissa etätyö tuo hyötyjä ja milloin taas haittoja”, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen.
Kuva: Annukka Pakarinen

Mikä on oikea määrä etätyötä? 

Tutkimuksessa havaittiin, että ero toivotun ja toteutuneen etätyön määrässä voi heikentää hyvinvointia ja lisätä kielteisiä asenteita työtä kohtaan. ”Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työn tekemisen tapoihin, se heijastuu jaksamiseen ja motivaatioon – olipa sitten kyse toivottua vähäisemmästä tai runsaammasta etätyöstä”, tutkija Sampo Suutala kuvaa.

Lyhyellä aikavälillä etätyö voi helpottaa arkea ja vähentää kuormitusta, mutta pitkään jatkuessaan runsas etätyö voi heikentää oppimista, uudistumista ja yhteisöllisyyttä.

”Erityisesti yksilötasolla etätyö voi tuntua toimivalta ratkaisulta, mutta yhteisötasolla seuraukset voivat ajan myötä olla kielteisiä. Siksi erilaisten työmuotojen vaikutuksista on tärkeää puhua avoimesti ja rakentaa ratkaisuja, jotka tukevat sekä yksilöä että työyhteisöä pitkäaikaisesti”, tutkimusprofessori Jari Hakanen korostaa.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Kuva: Annukka Pakarinen

Miten yhteisöllisyyttä voi ylläpitää etätyössä? 

Runsas etätyö voi vähentää halua tulla toimistolle, jolloin myös yhteisöllisyyden tuomat voimavarat, kuten tuki, tiedon jakaminen ja luottamus, kärsivät. Toisaalta yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa myös etäympäristöissä esimerkiksi lisäämällä kasvokkaisia tapaamisia ja arjen matalan kynnyksen kohtaamisia. ”Vetovoimatekijöitä toimistolla työskentelyyn ovat hyvät työtilat, luottamukselliset työtoverisuhteet sekä ihmislähtöinen lähijohtaminen. Pakko suuntaan tai toiseen syö hyvinvointia, kun taas sisäisesti motivoitunut työntekijä on myös tuottava”, Kaltiainen muistuttaa.

Stilisointi: Toimitus

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Työympäristö

Johda työympäristön kautta

Parhaimillaan työympäristöt sitouttavat henkilöstöä sekä helpottavat rekrytointeja Martelan työympäristösuunnittelujohtaja Arja-Liisa Kaasinen sanoo että hyvän ergonomian lisäksi virkeyteen ja stressinhallintaan vaikuttavat tilojen

Hiljaista tilaa työpaikoille

Akustoimalla, verhoilemalla ja eristämällä Suuri osa nykypäivän työtiloista on avo- tai monitilatoimistoja, mutta luovan työn tekeminen edellyttää usein rauhallisempaa ympäristöä. Äänillä

Suomalaiset toivovat selkeitä ohjeita hybridityöhön

Suomalaiset toimistotyöntekijät suhtautuvat ennakoitua myönteisemmin toimistolle paluuta koskeviin linjauksiin, käy ilmi kiinteistöasiantuntija JLL:n tutkimuksesta. Vastoin yleistä käsitystä suurin osa työntekijöistä ei

Hybridityö muuttaa julkisen sektorin toimitilaratkaisuja

Valtion päivitetyssä toimitilastrategiassa tilankäyttöä tehostetaan huomattavasti. Ratkaisuna on mm. eri virastojen, KELAn ja kuntien käyntiasiointipalvelujen yhdistäminen yhteisiin palvelupisteisiin. Toimitilaratkaisuilla tuetaan yleistyviä

Kenen vastuulla on kehittää toimintaa?

Ihmiset kuormittuvat työelämässä ja puhutaan uupumuksesta. Neuvoja myönteisyydestä ja peloista tulee esille useissa työyhteisöissä, mutta kenen vastuulla on kehittää toimintaa siten,