Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Ei saa dropata tunnelmaa

Kuva: Simo Pirskanen

”Tsemppiä!” olemme toivotelleet toisillemme ja positiivista mielialaa on yritetty pitää yllä, vaikka väkisin. Viime kuukausina on yhä useampi kuitenkin huomannut ilmapiirin kiristyneen ja väsymyksen iskeneen. Mitä ihmettä on tapahtunut?

Pitkään jatkuessaan epävarmat ajat tekevät näkyväksi organisaation vahvuudet ja heikkoudet. Erityisesti nyt näkyy se, onko sorruttu pakotettuun positiivisuuteen vai osataanko työyhteisössä käsitellä vaikeita asioita rakentavasti.

Tutkimusten mukaan negatiivisten tunteiden tukahduttaminen vie energiaa ja valittamisen kieltäminen vain pahentaa tilannetta. Miten ikävistä asioista sitten voi puhua, ettei leimaannu työyhteisön tunnelman droppaajaksi?

Kokeile Kolmea Kovaa K:ta.

Jos kysyt ne itseltäsi, selkeytät omaakin viestintääsi. Jos taas kysyt muilta, autat työyhteisöäsi käsittelemään rakentavasti negatiivisia tunteita ja vaikeita asioita.

  1. Kuuntele. Mikä huolestuttaa tai ketuttaa? Älä torppaa tai selitä asioita pois. Auta toista kääntämään valitus tavoitteen muotoon: miten asian tulisi olla? Tärkein askel on jo otettu, kun uskallamme myöntää, että ”meillä joku kokee tilanteen näin”.
  2. Kysy. Voinko itse vaikuttaa asian tilaan? Millaisia resursseja ja vahvuuksia on käytössämme? Mikä olisi ensimmäinen teko, jotta toivottu tila toteutuu? Vai onko kyseessä sellainen juttu, että sitä on vaan siedettävä ja sen kanssa on opittava elämään? Sellaisiakin asioita (työ)elämässä on.
  3. Kiitä. Ajattele, että olipa hyvä, että asia tuli esille. Nyt voimme tehdä jotain. Kiitä kollegoita ja tiimiäsi: kenenkään ei tarvitse selvitä yksin, kaikkien osaaminen on käytössämme. Pienessä asiassa piilee suuri ihme: valituksesta voi kuoriutua ihmisiä yhdistävä kokemus.

Työyhteisö, jossa on hyvä tunneilmasto, kykenee käsittelemään jäsentensä negatiivisia tunteita ja nostattamaan esille myönteisiä tunteita. Siis molempia ja samaan aikaan.

Positiivisten tunteiden herätteleminen on tärkeää, koska erityisesti vaikeina aikoina aivomme tarvitsevat PALJON myönteistä. Sitä ei tarvitse ryhtyä keksimällä keksimään, eikä sen tarvitse olla mitään erityisen loistokasta. Meille ihmisille riittää jo hyvin esimerkiksi tieto siitä, että työtämme arvostetaan ja se on merkityksellistä.

Tapoja on taatusti monia ja neuvojia monenmoisia. Kannattaa kokeilla jotain, sillä vain kokeilemalla tiedät, mikä toimii sinulle ja työyhteisöllesi. Yksi asia on kuitenkin varmaa: työelämässä enemmän kuin ehkä ikinä ennen ihmiset kaipaavat henkilökohtaista kohtaamista ja kuuluksi tulemista.

Sara Remes

Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki. Työssään valmentajana, konfliktien sovittelijana ja johdon coachina hän oivalluttaa ja auttaa asiakkaitaan rakentamaan ratkaisuja työelämän haastaviin tilanteisiin.

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Osaamisvaje vai osaamisvaranto?

Työpaikoilla on jatkuvia ongelmia, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa edes nykyisten haasteiden selättämiseen – saati sitten tulevien. Mikä neuvoksi? Toimitusjohtaja

Sari Ilo on Vuoden Coach 2021

Vuoden Coach -tunnustus myönnetään henkilölle, joka on toiminnaltaan merkittävästi edistänyt coaching-alan kehittymistä Suomessa, edistänyt coachingin tai coachaavan johtamisotteen näkyvyyttä ja tunnettuutta

Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit

Oikeanlaista osaamista vahvistamalla menestykseen

Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla. Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin Työelämässä

Oppiminen osana työelämää myös hybridiaikakaudella

Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon

Voimaa ammattiahdistuksesta

Kun oma elämäntilanne muuttuu, ammatillinen kehittyminen pysähtyy tai olosuhteet työssä vaihtuvat, saattaa turvallisuuden tunne ja työidentiteetti tärähtää. Kyse voi olla tietokirjailija

Monimuotoisuus kilpailuvaltiksi hyvällä johtamisella

Monimuotoisen työyhteisön osaaminen on laaja-alaista ja tuo kilpailuetuja organisaatiolle. Monimuotoisen työyhteisön johtaminen vaatii puolestaan ymmärtämistä ja työkaluja erilaisten tilanteiden käsittelyyn. Monimuotoisuusosaaminen

HRx 2023 -tapahtuma oli yleisömenestys

Kotimaan johtava vuosittainen HR-alan tapahtuma HRx 2023 järjestettiin maaliskuussa. Tapahtuman teemaksi valittu Kestävä työelämä herätti vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa. Ohjelma tarjosi

Uravalmennus kilpailukyvyn kehittäjänä

Kun työmarkkinassa jylläävät yhtä aikaa lukuisat työelämätrendit kohtaanto-ongelmasta työpaikkahyppelyyn, yksi yritysten tärkeimmistä tavoitteista on sitouttaa niiden tärkein ja ehkä jopa ainoa

Sparrausta työpaikan HR-projektiin

Koulutuksessa voi tehdä työelämäkehittämisprojektin, saada siihen asiantuntijasparrausta sekä opintopisteitä. Oman organisaation HR-kehittämisprojektin voi toteuttaa myös osana koulutusta Ammattikorkeakouluissa opiskellaan työelämälähtöisesti. Koulutuksen