Yhteisöohjautuvuudella voidaan tukea työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia sekä organisaation tavoitteita kestävällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteisöllisiä työn tekemisen tapoja. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa avataan, miten yhteisöohjautuvuus rakentuu työntekijöiden välillä ja miten yhteisöohjautuvuutta tuetaan työssä tapahtuvissa oppimistilanteissa lähijohtamisen keinoin.
KM Sara Keronen tutki väitöskirjassaan yhteisöohjautuvuutta ja sen tukemista työssä tapahtuvissa oppimistilanteissa.
Kerosen tutkimus osoittaa, että yhteisöohjautuvuudessa on kyse tiimin autonomiasta, vapaudesta ja vastuusta määritellä joustavasti sen toimintatavat erilaisiin työ- ja oppimistilanteeseen sopivaksi. Se perustuu työntekijöiden aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen, osaamisen ja asiantuntijuuden jakamiseen sekä toisten tukemiseen ja yhteistyöhön.
Tiimin avoin vuorovaikutus on yhteisöohjautuvuuden perusta
Yhteisöohjautuvuus edellyttää avointa, kannustavaa ja rakentavaa vuorovaikutusta, jonka myötä tiimi voi toimia yhteistyössä. Yhteisöohjautuvuudessa työtiimin jäsenet sitoutuvat ja motivoituvat toimimaan osana laajempaa kokonaisuutta.
”Yhteisöohjautuvuuden rakentumisessa on kyse arkisista ja pienistä vuorovaikutuksen tavoista, kuten palautteen ja ohjeiden antamisesta, erilaisten vaihtoehtojen pohtimisesta sekä toisen näkökulmien huomioimisesta. Yhteisöohjautuvuuteen ja sen rakentumiseen työyhteisössä voi jokainen itse vaikuttaa arjessa omalla toiminnallaan”, Keronen pohtii.
Vaikka yhteisöohjautuva tiimi asettaa yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita, analysoi mahdollisia ongelmia, tekee suunnitelmia ja arvioi toimintaa ryhmän sisältä käsin, se ei viittaa täydelliseen vapauteen tai itsenäiseen toimintaan. Esihenkilön tehtävänä on mahdollistaa arjessa yhteisöllisiä oppimistilanteita työntekijöiden välille, missä osaamista ja asiantuntijuutta voidaan jakaa.
”Esihenkilöillä on myös keskeinen rooli varmistaa, että yhteisöohjautuvasti työskentelevien tiimien toiminta on linjassa organisaation laajempien tavoitteiden ja strategian kanssa”, Keronen selventää.
Yhteisöohjautuvuus keskeisenä edellytyksenä työn tekemiselle ja oppimiselle
Yhteisöohjautuvuudella voidaan vastata työelämän haasteisin ja muutoksiin, koska työntekijät voivat joustavasti sopeuttaa toimintaansa ryhmän sisällä. Organisaatioissa tulisi kuitenkin pohtia, mitä yhteisöohjautuvuudella tavoitellaan ja mitkä ovat sen reunaehdot.
”Yhteisöohjautuvuuden ei voida olettaa syntyvän itsestään. Se edellyttää työntekijöiden kokemusta autonomiasta, kyvykkyydestä sekä yhteenkuuluvuudesta yhteisten päämäärien edistämiseen sekä organisaatiolta riittäviä resursseja ja ohjauksellista tukea”, Keronen summaa.
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 56 työntekijää ja esihenkilöä, jotka työskentelivät sairaalaorganisaatiossa ja teknologia-alan organisaatiossa. Lisäksi esihenkilöiltä kerättiin 180 minuutin ryhmäkeskusteluaineisto ja 29 päiväkirjatekstiä.
Väitöskirjatutkimusta on rahoittanut Työsuojelurahasto ja Suomen kulttuurirahasto.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
