Arvojohtajuus on noussut keskiöön samaan aikaan, kun HR:n rooli on muuttunut tukifunktiosta strategiseksi vaikuttajaksi. HR ei enää ainoastaan mahdollista johtamista – se muotoilee sitä. Tässä kontekstissa Value Leader on HR:lle kriittinen kumppani ja samalla tavoitetila: johtaja, jonka toiminta rakentaa kestävää kulttuuria, vahvistaa luottamusta ja tukee organisaation pitkän aikavälin menestystä.
Arvot HR:n strategisena työkaluna
HR:n näkökulmasta arvot ovat ennen kaikkea päätöksenteon ja priorisoinnin väline. Ne auttavat vastaamaan kysymyksiin, joita HR kohtaa päivittäin: millaista osaamista rekrytoimme, miten kehitämme esihenkilöitä, millaista käyttäytymistä palkitsemme ja mihin puutumme.
Arvot muuttuvat eläväksi vasta, kun ne kytketään HR-prosesseihin. Rekrytoinnissa tämä tarkoittaa arvo- ja kulttuurisopivuuden tunnistamista osaamisen rinnalla. Perehdytyksessä arvot näkyvät niissä tarinoissa, joita uudelle organisaatiosta kerrotaan, sekä konkreettisina esimerkkeinä arjen työstä. Suorituksen johtamisessa ja palkitsemisessa ne ohjaavat huomion paitsi siihen, mitä saadaan aikaan, myös miten se tehdään.
Value Leader ei toimi HR:stä irrallaan, vaan rakentaa johtamiskäytäntöjä yhdessä HR:n kanssa. HR:n tehtävä on tukea johtajia itsetuntemuksen, palautteen ja valmennuksen keinoin, jotta arvot eivät jää oletusten varaan. Erityisesti esihenkilötyössä arvojohtajuus konkretisoituu pienissä, toistuvissa valinnoissa: miten ristiriitatilanteita puretaan, miten kuormitusta seurataan ja miten ihmiset kohdataan muutoksessa.
HR:llä on keskeinen rooli siinä, että arvo-ajattelu ei jää yksittäisten hyvien esihenkilöiden ja johtajien varaan, vaan siitä rakentuu yhteinen johtamiskieli. Tämä edellyttää selkeitä odotuksia, yhteisiä periaatteita ja rohkeutta käydä myös vaikeita keskusteluja silloin, kun toiminta on ristiriidassa arvojen kanssa.
Mittaaminen ja rakenteet – arvojen todellinen testi
HR-ammattilaisille psykologinen turvallisuus on keskeinen mittari arvojohtajuuden onnistumiselle. Organisaatioissa, joissa arvot näkyvät aidosti johtamisessa, ihmiset uskaltavat kysyä, haastaa ja oppia virheistä. Tämä ei synny sattumalta, vaan systemaattisen HR-työn tuloksena.
Value Leader ymmärtää, että psykologinen turvallisuus ei ole mukavuusalue, vaan edellytys oppimiselle ja uudistumiselle. HR voi tukea tätä muun muassa valmentamalla johtajia palautteen antamiseen, tunneälyn vahvistamiseen ja vaikeiden tilanteiden käsittelyyn rakentavasti.
HR:llä on vastuu tuoda arvot näkyviksi myös mittareissa. Mitä mitataan, sitä saadaan. Jos henkilöstökyselyt, johtamispalautteet ja palkitsemismallit eivät heijasta arvoja, viesti jää ristiriitaiseksi.
Arvojohtajuuden todellinen testi on se, miten organisaatio toimii paineen alla: muutoksissa, muutosneuvotteluissa tai tulospaineiden kasvaessa. HR:n rooli on varmistaa, että myös vaikeissa tilanteissa toimitaan arvojen mukaisesti – ei vain juridisesti oikein, vaan inhimillisesti kestävällä tavalla.
HR modernin johtajuuden rakentajana
Tulevaisuuden HR on arkkitehti, joka rakentaa rakenteet, osaamisen ja johtamiskäytännöt arvojen varaan. Se edellyttää rohkeutta ottaa kantaa, haastaa perinteisiä malleja ja tukea johtajia kasvamaan Value Leadereiksi.
Arvojohtajuus ja arvopohjaisen liiketoiminnan kehittäminen ei ole projekti, vaan jatkuva prosessi. HR:llä on ainutlaatuinen mahdollisuus – ja vastuu – varmistaa, että arvot eivät jää vain puheiksi ja sanoiksi, vaan muuttuvat sellaiseksi kulttuuriksi, joka motivoi arjessa, ohjaa päätöksissä ja näkyy tuloksissa.
Value Leader ja arvojohtajuus
Johtajuus on murroksessa. Organisaatioilta odotetaan yhä enemmän taloudellisten tulosten lisäksi eettisyyttä, vastuullisuutta ja inhimillisyyttä. Tässä muutoksessa nousee esiin käsite Value Leader – johtaja, joka ei ainoastaan puhu arvoista, vaan johtaa niiden mukaisesti. Arvojohtajuus ei ole pehmeä lisä johtamisen ytimeen, vaan kestävän liiketoiminnan perusta.
Value Leader on johtaja, joka tekee päätöksiä, johtaa ihmisiä ja rakentaa organisaatiokulttuuria tietoisesti arvojen pohjalta. Hän ymmärtää, että arvot eivät ole julisteita seinällä tai strategiadokumentin kuorrutusta, vaan käytännön valintoja arjessa: miten kohtelemme toisiamme, miten suhtaudumme virheisiin, millaisia päätöksiä teemme paineen alla ja mistä ”ei toimivasta” olemme ehkä myös valmiita luopumaan.
Value Leaderille arvot toimivat kompassina erityisesti epävarmuuden keskellä. Kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti, selkeät ja jaetut arvot auttavat tekemään johdonmukaisia päätöksiä ilman, että jokaista tilannetta varten tarvitaan uusia sääntöjä.
Organisaatiot, joissa arvot todella ohjaavat toimintaa, näkyvät arjessa monin tavoin: psykologinen turvallisuus on korkeampi, luottamus vahvempaa ja sitoutuminen syvempää. Ihmiset tietävät, mitä heiltä odotetaan – ja ennen kaikkea miksi.
Keskeinen ero perinteisen ja arvolähtöisen johtamisen välillä on se, että arvojohtaja tarkastelee vaikutuksia pitkällä aikavälillä.
Yksilöstä organisatoriseen toimintakulttuuriin
Arvot vaikuttavat johtamiseen kolmella tasolla: yksilöllisellä, relationaalisella ja rakenteellisella.
Yksilötasolla arvojohtajuus alkaa johtajan itsetuntemuksesta. Johtajan on tunnistettava omat arvonsa ja ymmärrettävä, miten ne näkyvät hänen tavassaan johtaa. Ilman tätä tietoisuutta arvot ohjaavat toimintaa tiedostamatta – joskus jopa ristiriitaisesti suhteessa organisaation julkilausuttuihin arvoihin tai henkilöstön odotuksiin nähden.
Relationaalisella tasolla arvot näkyvät vuorovaikutuksessa: tavassa kuunnella, palautteenannossa, oikeudenmukaisessa tavassa johtaa ja esimerkiksi suhtautumisessa työyhteisön diversiteettiin. Arvojohtaja rakentaa tilaa, jossa ihmiset uskaltavat olla sosiaalisesti rohkeita, haluavat ottaa vastuuta ja uskaltavat tuoda esiin myös keskeneräisiä ajatuksia.
Rakenteellisella tasolla arvot konkretisoituvat prosesseissa, mittareiden valinnassa, arvioinnissa sekä päätöksenteossa. Ketä palkitaan ja mistä? Millaisia käyttäytymismalleja organisaatiossa sallitaan tai jopa vahvistetaan? Jos arvot eivät näy rakenteissa, ne jäävät helposti irrallisiksi lupauksiksi.
Arvojohtajuus on nyt kriittisempää kuin koskaan
Työelämässä kohtaavat tällä hetkellä useat jännitteet: tehokkuus vs. hyvinvointi, nopeus vs. harkinta, tulospaineet vs. merkityksellisyys. Samalla työntekijät – erityisesti nuoremmat sukupolvet – odottavat työnantajilta selkeää arvopohjaa ja aitoa vastuullisuutta.
Tutkimukset osoittavat, että arvolähtöisesti johdetut organisaatiot menestyvät pitkällä aikavälillä paremmin. Ne houkuttelevat osaajia ja kestävät paremmin kriisejä. Inhimillinen suhtautuminen ja arvopohjainen johtaminen eivät ole vastakohta tuloksellisuudelle – päinvastoin.
Value Leader uskaltaa tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti, pyytää palautetta johtamisestaan ja korjata suuntaa. Arvojohtajuus vaatii myös johdonmukaisuutta ja rohkeutta, sillä se tarkoittaa toisinaan epäsuosittuja päätöksiä ja lyhyen aikavälin hyötyjen uhraamista pidemmän aikavälin kestävyyden puolesta.
Lopulta arvojohtajuudessa on kyse luottamuksesta – siitä, että selkeä arvopohja kantaa myös silloin, kun linjaukset eivät ole helppoja. Value Leader ymmärtää, että hän ei ainoastaan johda liiketoimintaa, vaan vaikuttaa pysyvästi ihmisiin, heidän läheisiinsä ja sitä kautta myös yhteiskuntaan.
Kun arvot ohjaavat johtamista, syntyy organisaatioita, joissa ihmiset voivat onnistua, kasvaa ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Se on arvojohtajuuden todellinen voima.
Teksti: Leea Kantelus
Kuva: Value Company Oy
