Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Väkivalta kasvatus- ja opetusalalla on lisääntynyt huolestuttavasti

Vuoden 2026 työolobarometrin mukaan työn kuormittavuus ja väkivalta ovat vakavia ongelmia opetusalalla. Samalla barometri osoittaa, että opettajat ovat aiempaa tyytyväisempiä työoloihinsa.
Kuva: Pexels

Väkivalta on lisääntynyt erityisesti perusopetuksessa, selviää opetusalan työolobarometristä.

Väkivalta on lisääntynyt erityisesti perusopetuksessa, jossa työskentelevistä joka viides (21 %) vastaaja kertoi olleensa oppilaan väkivallan kohteena. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa tilanne on vielä vakavampi: joka kolmas vastaaja on kohdannut lasten heihin kohdistamaa väkivaltaa.

”Oppimis- ja opetusympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen kehitys on erittäin huolestuttavaa. Opetushenkilöstön hyvinvoinnin lisäksi opetuksen ja oppimisen työrauha on turvattava”, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.

Yhteiset toimintaohjeet väkivallan ennaltaehkäisyyn puuttuvat edelleen. Siksi opetusalalle tarvitaan OAJ:n mielestä kiireellisesti työsuojeluohjelma.

”Jäsenemme ovat toivoneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla väkivaltaa ja uhkaavia tilanteita voidaan estää. OAJ:n sinnikkään vaikuttamistyön tuloksena työsuojeluohjelman valmistelu on onneksi aloitettu viime keväänä, ja työ on saatava etenemään viivytyksettä”, Murto sanoo.

Koulutusasteiden välillä isoja eroja työoloissa

Työolobarometrin mukaan lukioissa työskentelevät vastaajat ovat kaikkein tyytyväisimpiä, eikä lukioista raportoida lainkaan väkivaltaa. Heikoin työtyytyväisyys on ammatillisessa koulutuksessa, jossa myös opettajien alanvaihtoaikeet ovat lisääntyneet edelliseen barometriin verrattuna.

”Tällä hallituskaudella tehdyt rajut leikkaukset heijastuvat suoraan ammatillisen koulutuksen työoloihin. Opiskelijoille se on näkynyt muun muassa lähiopetuksen vähenemisenä”, toteaa OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli.

Väkivalta on lisääntynyt erityisesti perusopetuksessa, selviää opetusalan työolobarometristä.

Myönteistä kehitystä työtyytyväisyydessä ja johtamisessa

Työolobarometrin mukaan johtaminen ja esihenkilötyö ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Työn sisältö ja työyhteisö tuottavat vastaajille hyvinvointia: yli neljä viidestä saa tukea ja apua työkavereilta.

Myös tiedon kulku, tasapuolinen kohtelu ja työntekijöiden mielipiteiden huomioiminen tärkeissä asioissa ovat parantuneet. Vastaajista 70 prosenttia kokee, että työpaikan ilmapiiri on kannustava ja tukee uusia ideoita.

”OAJ on vaikuttanut työyhteisöjen lujittamiseen muun muassa luottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutettujen kouluttamisella. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että tilanne on kohentunut”, iloitsee Walli.

Stressi vaivaa, osaamisen kehittämisessä puutteita

Vaikka positiivistakin kehitystä on tapahtunut, barometri nostaa esiin myös selviä puutteita työyhteisöjen toiminnassa. Työnantajien panostus henkilöstön osaamisen kehittämiseen on vähentynyt kahden viime vuoden aikana, ja työn kuormittavuus pysyy edelleen korkealla tasolla.

Vastaajista 75 prosenttia kokee työstressiä vähintään silloin tällöin. Muun muassa teknologian kehitys ja yhteiskunnalliset epävarmuustekijät muuttavat opetus-, kasvatus- ja tutkimusalaa vauhdilla.

”Opettajien osaaminen ei saa jäädä jälkeen muista aloista. Kun satsataan opettajien jatkokoulutukseen, voidaan vähentää heidän alanvaihtoaikeitaan ja taata laadukas opetus lapsille ja nuorille tulevaisuudessa”, Walli muistuttaa.

Lähde: Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

Jaa tämä artikkeli: 

Työympäristö

Pikapalaveri pyörillä?

Smartblockin uusin malli Talktime. Toimistoissa halutaan nyt optimoida ihmisten kohtaamiset. Tähän markkinarakoon tähtää vuonna 2015 perustettu Smartblock Oy, jonka käyntikorttina on

Taukohierontaa WorkRelax-tuolissa

WorkRelax-hierontatuolit parantavat henkistä ja fyysistä hyvinvointia työpaikalla WorkRelax-hierontatuoliin voi istahtaa rentoutumaan hetkeksi työpäivän aikana. Säännöllinen käyttö ennaltaehkäisee selkävaivoja ja edistää työpäivän

Tilaihme on tehoihme?

Valtion työntekijät katsoivat monitilaympäristön parantaneen omaa tuottavuuttaan Monitilaympäristöllä on uskolliset ystävänsä ja puolestapuhujansa – mutta myös leppymättömät kriitikkonsa. Joidenkin mielestä “monitilaympäristö”

Koordinaatiokaaos – onko liian tuttu?

Byrokratia kasvaa, tuottavuus katoaa, ja johtajat ovat neuvottomia Koordinaatiokaaos johtaa usein tuottavuuden romahdukseen kuten kävi esimerkiksi Nokian puhelimille. Se on keskeinen

Työympäristöjen tulevaisuus

Työn muutos puhuttaa kaikkialla maailmassa ja mietityttää yrityksiä. Mihin tässä ollaan menossa? Mitä seuraavaksi? Miten tähän kaikkeen pitäisi suhtautua? Siinä missä

Johda työympäristön kautta

Parhaimillaan työympäristöt sitouttavat henkilöstöä sekä helpottavat rekrytointeja Martelan työympäristösuunnittelujohtaja Arja-Liisa Kaasinen sanoo että hyvän ergonomian lisäksi virkeyteen ja stressinhallintaan vaikuttavat tilojen

Hiljaista tilaa työpaikoille

Akustoimalla, verhoilemalla ja eristämällä Suuri osa nykypäivän työtiloista on avo- tai monitilatoimistoja, mutta luovan työn tekeminen edellyttää usein rauhallisempaa ympäristöä. Äänillä

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Talouden piristyessä työpaikan vaihtaminen helpottuu – esihenkilö yhä harvemmalle syy jäädä

Talouden ja työmarkkinoiden piristyminen voi paljastaa monella työpaikalla, onko työyhteisössä johtaminen kunnossa. Baronan viimeisimmän Työelämätutkimuksen mukaan enää 17 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista katsoi esihenkilötyön olevan vetovoimatekijä nykyisessä työssään. Barona jatkaa esihenkilöiden osaamisen kehittämistä uudistetulla, juuri käynnistyneellä Leading for Growth -valmennusohjelmalla.

Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä

Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.