Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Uusia työaikamuotoja työaikalain piiriin

Työaikalain uudistumisen myötä työaikaa on seurattava sekä etätyössä että uudessa joustotyössä

Vuoden alusta voimaan astunut uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoiden ja työelämän muutoksiin. Ajasta ja paikasta riippumaton, itsenäinen tietotyö huomioidaan uudessa työaikalaissa, mikä mahdollistaa työpaikkakohtaisista työaikaratkaisuista sopimisen.

”Uusi työaikalaki velvoittaa työnantajan seuraamaan työaikaa aiempaa laajemmin. Etätyöpäivienkin työaikaa on seurattava”, kertoo työvoimahallinnan asiantuntija Rauni Nastolin Visma Enterprise Oy:stä.

Säännöllisestä työajasta sovittaessa työajanseurannaksi riittää sopimus työpäivän pituudesta. Etätyöpäivän työajan voi kirjata ylös, mikäli työnantajalla on käytössään sähköinen työajanseurantajärjestelmä. Sähköiseen järjestelmään voidaan kirjata myös työnantajan määräämät ylityöt etätöissä.

”Työajanseuranta on sekä työnantajan että työntekijän etu, sillä järjestelmästä voidaan luotettavasti todentaa tehdyt työtunnit sekä poissaolot. Nykyään on tarjolla runsaasti työajanseurantajärjestelmiä, joita voi käyttää mobiililaitteilla tai työläppärillä”, Nastolin kuvailee.

Esimerkiksi Visman kehittämä Tiima työajanhallinta on työajan kirjaamiseen, kohdistamiseen ja seurantaan suunniteltu työkalu, jonka automatisoidut toiminnot huomioivat kaikki palkanmaksuun vaikuttavat tekijät. Järjestelmä sopii myös etätyöpäivien työajanseurantaan.

kuva

Joustotyö mukautuu elämään

Työaikalaissa määritellään uutena työaikamuotona itsenäiseen tietotyöhön sopiva joustotyö. Joustotyössä työntekijä voi päättää itsenäisesti työntekopaikan sekä työaikansa sijoittelun vähintään puolet työajasta, kun etätyössä työajan on sijoituttava samojen kellonaikojen puitteisiin kuin toimistollakin tehtävässä työssä.

”Joustotyöajassa työnantaja ja työntekijä sopivat päivittäisestä tai viikoittaisesta työajasta, jonka on tasoituttava neljän kuukauden seurantajaksolla tiettyyn viikkotyöaikaan. Joustotyö mahdollistaa työajan ja perhe-elämän yhteensovittamisen muita työaikamuotoja paremmin”, kertoo Nastolin.

Joustotyöaikasopimukset ovat yksilökohtaisia, ja sopimuksessa sovitaan työnteolle raamit ja tehtävät. Työnantajan on seurattava työaikaa myös joustotyössä.

”Työajanseurantajärjestelmiä kannattaa hyödyntää. Näin sekä työntekijän että työnantajan on helpompaa seurata, etteivät tehdyt työtunnit ylitä työaikalain määräyksiä”, Nastolin sanoo.

Lisätietoja: www.visma.fi/enterprise/tiima

Teksti: Merja Maukonen

Jaa tämä artikkeli: 

Lainsäädäntö

Projektityöntekijät asunnottomiksi?

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ohjeistus, joka uhkaa hankaloittaa asuntojen lyhytaikaista vuokrausta on noussut laajasti otsikoihin. Aiheen ympäriltä on kirjoitettu niin Helsingin Sanomissa

Uusi työaikalaki tuli – mikä muuttui?

Uuden työaikalain voimaantulo vuoden alussa ei varsinaisesti ole mullistanut yritysten työaikakäytäntöjä – mutta uusi laki on ilahduttavasti tuonut mukanaan monia uusia

Mihin työaika kuluu?

Johtaja, tunnista pahimmat aikasyöpöt ja paranna kannattavuutta HR-datan avulla Sukellus henkilöstödataan kertoo huomattavan paljon yrityksen tehokkuudesta ja osaamisesta. Usein yrityksissä panostetaan

Päivitä työajanseuranta!

HR voi hyötyä nykyistä paljon enemmän fiksuista järjestelmistä, jotka modernisoivat ja automatisoivat työajanseurannan. Jotta työntekijän suoritusta ylipäätään voidaan arvioida – ja

Suorahaku toimii strategisena työkaluna

Jatkuvasti yleistyvä suorahaku on laajentunut käsittämään paljon muutakin kuin vain tietyn avainhenkilövalinnan menetelmän. Kirjoittaja: Anne Koivusaari Yhä useammin suorahakua voidaan käyttää

Työn intensiivisyys stressaa työntekijöitä

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa todetaan, että tietotekniikan käyttö työssä, puutteellinen tuki johtajilta sekä työn itsenäisyys lisäävät monella tapaa työn intensiivisyyttä. Lisäksi

Koordinaatiokaaos – onko liian tuttu?

Byrokratia kasvaa, tuottavuus katoaa, ja johtajat ovat neuvottomia Koordinaatiokaaos johtaa usein tuottavuuden romahdukseen kuten kävi esimerkiksi Nokian puhelimille. Se on keskeinen

Työaika työhyvinvoinnin mittarina

Työaikaa voidaan käyttää mittarina henkilöstön jaksamiselle Esimerkiksi työpäivien venyminen voi viestiä lisääntyneestä työkuormasta Työn ja vapaa-ajan tasapaino on noussut usealle yhä

Työajan mittaaminen on kulttuuriteko

Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden

Agendalla ilmoituskanava – helposti

Nyt viimeistään kannattaa ryhtyä toimeen, jos ilmoituskanava vielä puuttuu. Organisaation johdolle ilmoituskanava on osa riskienhallintaa ja hyödyllinen lisä väärinkäytösten ehkäisyssä ja

Pilli viheltää, mitä seuraavaksi?

Hyvin tehty väärinkäytösselvitys voi olla yrityksen pelastus Kerronpa teille tarinan yhden väärinkäytösselvityksen anatomiasta. HR-päällikkö A on saanut sähköpostiinsa hälytyksen, jonka mukaan

Whistleblower puhaltaa yritysten toimintatavat uusiksi

Euroopan unionin asettama Whistleblower-direktiivi tekee epäiltyjen väärinkäytösten ilmoituskanavan pakolliseksi. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä petoksia ja korruptiota, parantaa rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden suojaa

Anonyymi ilmiantokanava HR:n tueksi

Moni työntekijä pelkää ilmoittaa työpaikalla kohtaamastaan epäasiallisesta käytöksestä. Henkilöstön ja koko organisaation tueksi on nyt tullut EU:n Whistleblower-direktiivi. Se velvoittaa yrityksiä