Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että tiedon määrä, osaamisvajeet ja uuden oppimisen vaatimus ovat digitalisaation tuomia haasteita työpaikoilla. Lisäksi työn ja vapaan rajojen hämärtyminen, työn henkinen rasittavuus ja työskentely yksin nähtiin digitalisaatioon liittyvinä keskeisinä riskeinä hyvinvoinnille. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että tiedon määrä, osaamisvajeet ja uuden oppimisen vaatimus ovat digitalisaation tuomia haasteita työpaikoilla. Lisäksi työn ja vapaan rajojen hämärtyminen, työn henkinen rasittavuus ja työskentely yksin nähtiin digitalisaatioon liittyvinä keskeisinä riskeinä hyvinvoinnille. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Vastaajista jopa 90 prosenttia arvioi, että digitaalisten välineiden käyttö on lisännyt tiedon ja uuden oppimisen määrää selvästi tai jossain määrin omalla työpaikalla.
Avovastauksissa puolestaan uudet osaamisvajeet ja jatkuva vaatimus oppia uutta nostettiin esiin keskeisenä hyvinvointiriskinä.
”Uusien järjestelmien opettelu koetaan monilla työpaikoilla rassaavana, ja työntekijöillä on vaikeuksia hallita eri sovelluksia ja teknisiä laitteita”, toteaa johtaja Päivi Husman Työterveyslaitokselta.
”Haasteita toi myös esimerkiksi sähköpostien tulva. Sähköposti on yhä arkipäivää yhteydenpidossa työpaikoilla. Kiinnostavaa sen sijaan on, että sosiaalinen media ja pikaviestimet olivat laajasti käytössä vain joka kymmenennellä työpaikalla työyhteisön yhteydenpidossa.”
Digitaalisten välineiden nähtiin lisäävän muutoksia ja keskeytyksiä työssä sekä työn sirpaleisuutta. Niiden koettiin kasvattavan työn määrää ja tahtia, tuovan enemmän haasteita esimiestyöhön sekä sekä vähentävän kasvokkaisuutta. Myönteisenä digitalisaation tuomana vaikutuksena näyttäytyi tiedonkulun ongelmien ja väärinkäsitysten väheneminen.
”Tieto kulkee sujuvasti ja tieto on kaikkien saatavilla. Usein työ sujuu muutenkin jouhevammin ja helpommin erilaisten teknisten sovellusten avulla. On myös huomattava, että kokonaisuutena digitalisaation vaikutus omalla työpaikalla nähtiin yleensä pääsääntöisesti myönteisenä tai sekä myönteisenä että kielteisenä”, summa tuloksia johtaja Husman.
Digi kuormittaa ja helpottaa
Työsuojeluhenkilöstöstä noin kolme viidestä (57 %) arvioi, että digitalisaatio on hämärtänyt vähintään melko paljon työn ja vapaan rajoja. Vähän yli puolet (52 %) katsoi sen lisänneen työn henkistä rasittavuutta ja puolet (50 %) arvioi digitalisaation lisänneen yksintyöskentelyä. Myös niska-hartiavaivat, työn epäselvyys ja tekniikan toimimattomuus tuotiin esiin uusina digiin liittyvinä kuormitustekijöinä kasvavien osaamisvaatimusten lisäksi.
”Digitalisaatio tuokin uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia työsuojelutyöhön. Työpaikoilla näkyy uudenlaista kuormittumista, joka liittyy esimerkiksi työn korkeisiin kognitiivisiin vaatimuksiin. Toisaalta työsuojelutyötä helpottavat parantunut tiedonsaanti, useat uudet digitaaliset sovellukset, joita voi hyödyntää työsuojelutyössä”, toteaa asiantuntija Kerttuli Harjanne Työturvallisuuskeskuksesta.
Lisätietoja:
Johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos, paivi.husman@ttl.fi
Asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, kerttuli.harjanne@ttk.fi
