Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Unihäiriöt ovat kansansairaus

20 prosenttia suomalaisista kärsii pitkäaikaisista unihäiriöistä

Uniongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta omaa nukkumistaan voi kehittää. Terveelliset elämäntavat auttavat jaksamaan ja nukkumaan hyvin.

Dosentti ja unilääketieteen asiantuntija Henri Tuomilehto on havainnut uniongelmien ja niiden tiedostamisen lisääntyneen viimeisten 15 vuoden aikana. Univaje vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Väsyneenä pinna on kireällä, asioita unohtelee ja tapaturmien riski kasvaa. Pitkittynyt unettomuus lisää sairastumisriskiä ja heikentää elämänlaatua.

”Työn hektisyys, työnkuvan muutokset ja organisaatiouudistukset ovat lisänneet työn kuormittavuutta. Jopa puolet työntekijöistä kokee olevansa väsyneitä”, Tuomilehto sanoo.

Kuormituksen kasvun lisäksi ihmiset nukkuvat huonommin kuin koskaan. Uniongelma voi pahentua, mikäli ihminen laiminlyö omaa nukkumistaan.

Palautuminen alkaa unesta
Terveelliset elämäntavat ja iltojen rauhoittaminen luovat pohjan hyvälle unelle. Omatoimiseen unenhuoltoon kuuluvat unirytmistä ja nukkumisolosuhteista huolehtiminen.

”Hyvin nukkuminen ei ole itsestäänselvyys. Nukkuminen ja unenlaatu ovat ominaisuuksia, joita ihminen voi itse kehittää”, sanoo Tuomilehto.

Tuomilehdon johtama tutkimusryhmä on havainnut, että elämäntapoja muuttamalla voi parantua jopa uniapneasta eli unen aikaisista hengityskatkoksista.

Ulkopuolista apua pitkäkestoisiin unihäiriöihin
Pitkäaikaisella unihäiriöllä tarkoitetaan yli kaksi kuukautta kestävää unettomuutta. Unettomuuden taustalla voi olla jokin sairaus tai herkkäunisuus saattaa olla ominaisuus. Erilaisia unihäiriöitä on noin 80, ja niitä kaikkia voidaan hoitaa.

”Ihmisen ei kuulu nukkua huonosti. Työkyky vaarantuu, mikäli on jatkuvasti väsynyt”, Tuomilehto muistuttaa.

Työnantaja voi edistää henkilöstön palautumista lisäämällä tietoisuutta unen merkityksestä jaksamiselle ja tarjoamalla unilääkärin opastuksen kautta apuvälineitä oman nukkumisen vahvistamiseen. Mikäli omaehtoinen toiminta ei lievitä työntekijän uniongelmia, voi ihmisen ohjata unitutkimuksiin.

Teksti: Merja Maukonen
Kuva: Tomi Rehell

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Älysormus työuupumuksen ennaltaehkäisyyn

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn. Hermoston jatkuva ylivireys aiheuttaa työuupumuksen Tietotulva, keskeytykset, tiukat määräajat ja muut tietotyön rasitteet saavat hermoston

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi