Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Unihäiriöt ovat kansansairaus

20 prosenttia suomalaisista kärsii pitkäaikaisista unihäiriöistä

Uniongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta omaa nukkumistaan voi kehittää. Terveelliset elämäntavat auttavat jaksamaan ja nukkumaan hyvin.

Dosentti ja unilääketieteen asiantuntija Henri Tuomilehto on havainnut uniongelmien ja niiden tiedostamisen lisääntyneen viimeisten 15 vuoden aikana. Univaje vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Väsyneenä pinna on kireällä, asioita unohtelee ja tapaturmien riski kasvaa. Pitkittynyt unettomuus lisää sairastumisriskiä ja heikentää elämänlaatua.

”Työn hektisyys, työnkuvan muutokset ja organisaatiouudistukset ovat lisänneet työn kuormittavuutta. Jopa puolet työntekijöistä kokee olevansa väsyneitä”, Tuomilehto sanoo.

Kuormituksen kasvun lisäksi ihmiset nukkuvat huonommin kuin koskaan. Uniongelma voi pahentua, mikäli ihminen laiminlyö omaa nukkumistaan.

Palautuminen alkaa unesta
Terveelliset elämäntavat ja iltojen rauhoittaminen luovat pohjan hyvälle unelle. Omatoimiseen unenhuoltoon kuuluvat unirytmistä ja nukkumisolosuhteista huolehtiminen.

”Hyvin nukkuminen ei ole itsestäänselvyys. Nukkuminen ja unenlaatu ovat ominaisuuksia, joita ihminen voi itse kehittää”, sanoo Tuomilehto.

Tuomilehdon johtama tutkimusryhmä on havainnut, että elämäntapoja muuttamalla voi parantua jopa uniapneasta eli unen aikaisista hengityskatkoksista.

Ulkopuolista apua pitkäkestoisiin unihäiriöihin
Pitkäaikaisella unihäiriöllä tarkoitetaan yli kaksi kuukautta kestävää unettomuutta. Unettomuuden taustalla voi olla jokin sairaus tai herkkäunisuus saattaa olla ominaisuus. Erilaisia unihäiriöitä on noin 80, ja niitä kaikkia voidaan hoitaa.

”Ihmisen ei kuulu nukkua huonosti. Työkyky vaarantuu, mikäli on jatkuvasti väsynyt”, Tuomilehto muistuttaa.

Työnantaja voi edistää henkilöstön palautumista lisäämällä tietoisuutta unen merkityksestä jaksamiselle ja tarjoamalla unilääkärin opastuksen kautta apuvälineitä oman nukkumisen vahvistamiseen. Mikäli omaehtoinen toiminta ei lievitä työntekijän uniongelmia, voi ihmisen ohjata unitutkimuksiin.

Teksti: Merja Maukonen
Kuva: Tomi Rehell

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Työhyvinvoinnin uudet ulottuvuudet

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja

Mielenterveys ei saa jäädä esihenkilön varaan

Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen. Työterveyslaitoksen

Työelämä tarvitsee mielen huoltoa

Kuullaksen uudenlainen valmennuspalvelu tarjoaa keinoja koko henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseen Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu hiipuu

Mainospuhetta vai mitattavia tuloksia?

Laitoimme pyöräedun testiin ”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta?

Arjen kitkat kuriin

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla. Kuvittele työpäivä,

Hybridityön ja työhyvinvoinnin yhteydet

Kirjoittaja: Tuukka Nokelainen Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö