Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Unihäiriöistä voi päästä eroon

Unihäiriön hoidossa keskeistä ovat häiriön diagnosointi ja mahdollisimman varhainen interventio. Yksilöllinen hoitosuunnitelma tähtää nopeaan toipumiseen.

Coronaria Uniklinikan vastaavalla ylilääkärillä Henri Tuomilehdolla on pitkä kokemus unilääketieteen tutkimuksesta ja potilastyöstä. Tuomilehto ja Coronaria Uniklinikka ovat alan edelläkävijöitä Suomessa.

”15 vuotta sitten unihäiriöiden hoitoa vähäteltiin. Tällä hetkellä huono nukkuminen ja väsymys ovat yhteiskunnallinen ongelma”, Tuomilehto toteaa.

Yleisimmät unihäiriöt ovat unettomuus ja herkkäunisuus, uniapnea, levottomat jalat -oireyhtymä ja parasomniat. Usein ihminen kärsii useasta unihäiriöstä samanaikaisesti.

”Unihäiriöt ovat sairauksia, joita voidaan hoitaa, kunhan ensin selvitetään mikä tai mitkä unihäiriöt ovat kyseessä”, sanoo Tuomilehto.

Hoito alkaa diagnoosista
Coronaria Uniklinikalla hoitoon pääsee nopeasti ja vaivattomasti. Diagnoosi perustuu asiakkaan haastatteluun ja laajaan unipolygrafiaan, jossa aivosähkökäyrän avulla selvitetään unenaikaiset tapahtumat ja uneen vaikuttavat fysiologiset tekijät.

”Sairauden hoito lähtee diagnoosista. Jos asiakkaalle kirjoitetaan tutkimatta nukahtamislääkeresepti, kyseessä ei ole enää lääketiede”, Tuomilehto huomauttaa.

Diagnoosin perusteella asiakkaalle suunnitellaan yksilöllinen syynmukainen hoito-ohjelma. Unilääkkeitä voidaan käyttää akuuteissa tilanteissa tukihoitona. Melatoniini on turvallisempi vaihtoehto nukahtamisen helpottamiseen. Hoito tähtää lääkkeettömyyteen ja asiakkaan työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tai palauttamiseen.

Unen ammattilaiset
Coronaria Uniklinikan lääkäri- ja hoitohenkilökunta muodostuu unilääketieteen ammattilaisista. Unitutkimuksen jälkeen asiakas tapaa lääkärin, jonka kanssa käydään läpi diagnoosi ja hoitosuunnitelma. ”Unihäiriöpotilaan hoidossa tärkeää on rinnalla kulkeminen ja hoidon seuranta. Varhainen interventio estää ongelman pahenemisen”, Tuomilehto sanoo.

Potilastyön lisäksi Coronaria tekee yritysselvityksiä, joissa selvitetään työntekijöiden jaksamista ja etsitään keinoja hyvinvoinnin parantamiseen.

Lisätietoja: www.coronariauniklinikka.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Älysormus työuupumuksen ennaltaehkäisyyn

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn. Hermoston jatkuva ylivireys aiheuttaa työuupumuksen Tietotulva, keskeytykset, tiukat määräajat ja muut tietotyön rasitteet saavat hermoston

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi