Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työpaikan kriisinhallinnassa tarvitaan monipuolisia esimiestaitoja

Kaikissa työyhteisöissä on kompastuskiviä ja konfliktinaihioita. Luotsina pahassa paikassa on yleensä esimies – mutta onko meidän pomoportaassa valppautta ja viisautta ratkaista ongelmat?

Liiketoimintapäällikkö, työ- ja organisaatiopsykologi Pirkko-Liisa Hyttinen Coronaria Tietotaito Oy:stä muistuttaa, että esimies on aina vastuussa ryhmänsä tuloksesta ja työhyvinvoinnista. Kun esimies tunnistaa vastuunsa ja pysyy roolissaan, ollaan jo pitkällä konfliktien ratkaisussa.

”Tiimillä on esimerkiksi oltava selkeät pelinsäännöt sille, millainen toiminta on hyväksyttävää. Lisäksi kaikkien on tiedettävä, kuinka toimimattomuuksiin puututaan”, toteaa Hyttinen ja lisää, että tämä toimimattomuuksiin puuttuminen on itse asiassa se esimiestyön kaikkein haasteellisin homma.

Pintaa syvemmälle

Jos kaikesta huolimatta tilanne näyttää menevän umpisolmuun, on fiksua käyttää ulkopuolista asiantuntija-apua hyväkseen. Hyttinen näkee, että työterveyshuolto on tässä kohtaa luonnollinen ”ensiavun” tarjoaja, mutta monesti tarvitaan vähän syvemmälle menevää puuttumista.

”Työyhteisösovittelu on hyväksi havaittu keino solmuun menneiden tilanteiden avaamiseksi – mutta yleensä onnistuminen edellyttää sovittelijan omaa, vahvaa kokemusta johtamisen maailmasta.”

Hyttinen selventää: jos omaa kokemusta ei ole sekä alaisen että esimiehen roolista, voi sovittelija huomaamattaan samaistua juuri alaisen rooliin.

”Tällaisessa tilanteessa sovittelijan neutraalius on vaakalaudalla, vaikka tämä kuinka haluaisi olla objektiivinen ja onnistua.”

Kuva

Erotuomari karkuteillä

Kymmeniä sovitteluja tehnyt työelämän kehittäjä, työyhteisösovittelija Tarmo Alastalo toteaa, että konfliktit voivat versoa melkein mistä vain. ”Takana voi olla tietty muutostilanne organisaatiossa – esimerkiksi toimintaa keskitetään. Tällöin talossa on usein voittajia ja häviäjiä.”

Jos muutos on huonosti hallittu ja arjen toiminta häiriintyy, yksilöiden paine saattaa kasvaa, kunnes omaa sisäistä tunnetta ei voi enää täysin kontrolloida tai padota. Silloin sanotaan pahasti tai käyttäydytään muuten tökerösti – ja esimiehelle jää erotuomarin rooli, jota hän ei todellakaan halua.

”Esimiehillä on haaste kohdata näitä tilanteita”, tietää Alastalo.

Kun tulehtunutta tilannetta lähdetään sovittelemaan, pitää muistaa, että missä tahansa organisaatiossa on silloin tällöin konflikteja – mutta eri taloissa niihin suhtaudutaan eri tavoilla.

”Jos organisaatiossa on sellainen luottamus- ja keskustelukulttuuri, että uskalletaan ottaa kipeitäkin asioita esiin, se voi itse ratkaista omat ongelmansa aika vaivatta”, Alastalo uskoo.

Kun hanskat tippuu

Pirkko-Liisa Hyttinen huomauttaa, että usein ”konflikti-indikaattorina” toimii alisuoriutuminen töissä – miksi joku vetäytyy kuoreensa ja alkaa mennä minimipanoksen mukaan? – Joskus esimiehen on tehtävä melkoista salapoliisityötä selvittääkseen, mistä kenkä oikeasti puristaa.

”Myös intressiristiriita tai valtataistelu voivat olla konfliktien taustalla”, hän pohtii.

Työhyvinvointi ja tuottavuus tapaavat sukeltaa, mikäli duunissa riehuu salainen sisällissota. Hyttinen huomauttaa, että kun organisaatiot metsästävät kannattavuutta ja kasvua, niiden valitsemat keinot ovat usein hiukan yksisilmäisiä. Monet käyttävät apunaan tasapainotetun tuloskortin (BSC) kaltaisia malleja – mutta taloudelliset tavoitteet jättävät muut varjoonsa silti. Yksilö murheineen ja huolineen unohtuu helposti.

”Henkilöstötavoitteiden kuvaamisessa käyttäisin mieluiten termiä henkilöstötuottavuus. Sen tekijöitä ovat henkilöstötyytyväisyys ja turvaa tuova tietoisuus kuhunkin kohdistuvista odotuksista, niin työn kuin osaamisen suhteen sekä sujuvat prosessit”, hän summaa.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Kuva

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,

Pelillisyys innostaa oppimaan

Interaktiivinen ja osallistava peli on oivallinen vaihtoehto kalvosulkeisille Pelillistetyt vuorovaikutteiset henkilöstökoulutukset ovat joustava tapa järjestää koulutusta etänä ja paikan päällä. Peli

Työhyvinvointijohtamisen uudet tuulet

– hyvä ja hyvinvoiva esihenkilö työhyvinvoinnin edistäjänä hybridityöelämässä Koronapandemia on muovannut työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Työhyvinvoinnin johtamisessa on nyt

Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa

Kv-osaaja osaksi työyhteisöä

Kirjoittaja: Virpi Moilanen Nykyisin puhutaan paljon moninaisuudesta ja moninaisesta työyhteisöstä. Mutta mikä ihmeen moninaisuus? Mitä merkitystä moninaisuuden huomioimisella on työyhteisön hyvinvoinnin

Henkilöstötuottavuudella tuloksiin

Hyvä johtaminen ja toimiva organisaatiokulttuuri parantavat henkilöstötuottavuutta. Johtamisessa tärkeää on avoin ja arvostava ote sekä rohkeus tarttua haasteisiin. Osaava, motivoitunut ja

Hyvinvointia yksilöllisellä valmennuksella

Yksilöllinen valmennus parantaa jaksamista ja hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla. Mitatun ja koetun lähtötason perusteella valmennuksessa asetetaan henkilökohtaiset realistiset tavoitteet sekä keinot

Osaamisen kehittäminen on yhteinen matka

Miten oppiminen pitää työyhteisön mukana muutoksessa? Organisaatioissa etsitään jatkuvasti keinoja vastata uusiin vaatimuksiin, ja osaaminen sekä sen kehittäminen on noussut keskeiseksi