Työpaikoille on tullut lisää ilmasto-ohjelmia, mutta työn arjessa muutos ei etene samaa tahtia. Työterveyslaitoksen kyselytutkimus osoittaa, että työntekijöiden osallistuminen ilmastotoimiin on edelleen vähäistä ja ilmastonmuutosta hillitseviä muutoksia työtavoissa näkyy aiempaa harvemmin. Toimialojen välillä on selkeitä eroja vihreän siirtymän etenemisessä.
Työterveyslaitoksen Ilmastonmuutos ja työ -työntekijäkyselyjen vertailu vuosilta 2022 ja 2025 osoittaa, että vihreä siirtymä ei ole vielä juurtunut työpaikkojen arkeen.
Työntekijöiden rooli on edelleen rajallinen: vuonna 2025 vain noin joka neljäs vastaaja raportoi, että työpaikalla kehitetään yhdessä ilmastoystävällisiä toimintatapoja. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä ehdotuksia tehtiin vuonna 2025 jonkin verran harvemmin kuin vuonna 2022.
”Työntekijöiden osallistuminen auttaa tunnistamaan kestävyysongelmia, löytämään ratkaisuja ja viemään muutosta käytäntöön. Jos yhteinen kehittäminen jää työpaikoilla vähäiseksi, herää huoli, eteneekö vihreä siirtymä riittävän laajasti”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Fanni Moilanen.
Ilmasto-ohjelmat yleistyvät, mutta työtapojen muutos laahaa
Vuoteen 2022 verrattuna työpaikkojen ympäristö- ja ilmasto-ohjelmat sekä ilmastostrategiat ovat yleistyneet eri toimialoilla. Suurin muutos näkyy energia-, LVIS-, huolto-, kiinteistö- ja kuljetusaloilla: vuonna 2022 ohjelmasta tai strategiasta kertoi 24 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2025 osuus oli 42 prosenttia. Ilmastotyöhön nimettyjä vastuuhenkilöitä tai -tiimejä oli myös aiempaa useammilla työpaikoilla.
Työntekijöiden havainnot ilmastonmuutosta hillitsevien työtapojen tai työprosessien muutoksista eivät sen sijaan ole lisääntyneet vuosien 2022 ja 2025 välillä. Päinvastoin kaikilla toimialoilla entistä harvempi kertoi havainneensa tällaisia muutoksia työpaikallaan.
Myös työntekijöiden kokemus omien ilmastotoimien tarpeellisuudesta on heikentynyt. Taloustilanteen kiristyminen voi osaltaan selittää kehitystä.
”Vuosien 2022–2025 aikana vaikeutunut taloustilanne on voinut tuoda arkeen uusia, välitöntä reagointia vaativia paineita. Silloin omaehtoinen ilmastonmuutosta hillitsevä toiminta voi vähentyä”, Moilanen sanoo.
Sote-alalla ilmastotyö näkyy heikoimmin
Toimialojen välillä on selkeitä eroja siinä, miten työntekijät arvioivat työpaikkojen ilmastotyötä. Vihreä siirtymä näyttää etenevän kaikkein heikoimmin sosiaali- ja terveysalalla.
Vuonna 2025 vain 15 prosenttia sote-alan vastaajista kertoi työpaikan ympäristö- tai ilmasto-ohjelmasta. Myös nimettyjä vastuuhenkilöitä tai -tiimejä oli sote-alalla vähiten. Lisäksi 59 prosenttia oli eri mieltä väitteestä, että ilmastoystävällinen toiminta omassa työssä on helppoa, ja reilu neljännes arvioi, ettei ilmastonmuutoksen hillintä ole työnantajalle tärkeää.
Havainnot viittaavat siihen, että ilmastotyö ei saa sote-alalla samalla tavalla huomiota kuin monilla muilla toimialoilla. Taustalla voivat olla kustannuspaineet ja laajat organisaatiomuutokset, jotka vaikeuttavat pitkäjänteistä kehittämistä.
”Vihreä siirtymä tarvitaan joka toimialalla, mutta se ei etene samaan tahtiin kaikkialla. Jos resurssit ovat tiukilla ja organisaatiot muutoksessa, ilmastotyö voi jäädä muiden tavoitteiden varjoon”, Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Arja Ala-Laurinaho muistuttaa.
Lähde: Työterveyslaitos
