Yli 4000 suomalaisen työnhakijan vastauksista selviää, että vaikka puolet hakijoista on tällä hetkellä työssäkäyviä, huono hakijaviestintä ja raskaat hakuprosessit luovat kaikille yhtä lailla negatiivisia hakijakokemuksia.
Rekrytointiohjelmistoja tuottavan Graden toteuttama, yli 4 000 vastaajan kysely osoittaa, että työnantajien ja työnhakijoiden välillä on selkeä kuilu. Marraskuussa Kuntarekry- ja Kirkkorekry-alustoilla toteutetun tutkimuksen vastaajista jopa 49 % on parhaillaan töissä, ja aktiivisesti etsimässä uusia mahdollisuuksia.
Tyytymättömyys avoimuuden puutteeseen ja tekoälyn kasvavaan rooliin hakijoiden seulonnassa on kuitenkin jaettu kokemus hakijoiden keskuudessa. Tulosten mukaan alle puolet vastaajista suhtautuu omiin työllistymismahdollisuuksiinsa tai työpaikan vaihtoon optimistisesti.
Parempaa rekrytointia vaaditaan
Viesti työnantajille on selkeä: parantakaa hakijakokemusta. Hakijoiden suurimmat turhautumisen lähteet ovat:
- Hakijaviestinnän puute (23 %)
- Olennaisten tietojen (palkka, työtehtävät) puute työpaikkailmoituksilla (22 %)
- Raskaat hakulomakkeet (22 %)
- Pitkät rekrytointiprosessit (19 %)
Grade Suomen maajohtaja Misa Leiber kommentoi:
”Vaikka työttömyysluvut ovat Suomessa korkealla, tutkimuksen otanta kertoo mielestäni selvästi, että moni työnhakija ei ole työtön, vaan etsimässä itselleen sopivampaa tehtävää. Tämä ryhmä on hyvin tietoinen vaihtoehdoistaan ja arvioi rekrytointiprosesseja kriittisesti. Työnantajan ei kannata olettaa, että hakijat odottavat – varsinkaan silloin, kun kyse on jo työelämässä olevista ja uutta harkitsevista osaajista. Tulokset muistuttavat, että hyvä hakijaviestintä ja selkeä prosessi eivät ole lisäpalveluja, joihin panostetaan vain osaajapulan aikana, vaan perusedellytys toimivalle rekrytoinnille. Työnantajat, jotka eivät panosta avoimuuteen ja sujuvaan hakukokemukseen, riskeeraavat menettää motivoituneita ja osaavia hakijoita — myös aikana, jolloin työttömyys on korkealla.”
Tekoäly: hyödyllinen vai epäluotettava?
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tekoälyn roolia rekrytoinnissa ja työnhaussa. Vaikka 33 % hakijoista kertoo käyttäneensä tekoälyä työnhaussaan, lähes yhtä moni (37 %) sanoo, ettei aio koskaan käyttää sitä.
Työnantajien tekoälyn käyttö herättää työnhakijoissa laajaa huolta. Vastaajat pitivät tekoälyä hyödyllisenä tiedonhankinnassa, mutta olivat erittäin huolestuneita sen käytöstä hakijoiden seulonnassa tai vertailussa. Yleinen näkemys on, ettei tekoäly ole luotettava tai inhimillinen tapa arvioida ihmisen potentiaalia. Monet vastaajat korostivat myös, etteivät haluaisi omia tietojaan tekoälyn käsiteltäväksi ilman lupaa.
Lähde: Grade Suomi
