Kirjoittaja: Pia Klemetti
Jokaisella pitäisi olla puskurityö: harrastus tai sivutyö, josta voi tehdä uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Jos puskurityö on tekijälleen ura- ja taloudellista riskiä hajauttava plan B, työnantajalle se on joustava tapa hankkia osaamista, näkemystä ja käsipareja (tässä työvoimaa). Se on olennainen osa joustavaa resurssointia erityisesti tilanteissa, joissa työpanoksen tarve on osa-aikainen tai satunnainen, ja joissa näkyvyys tilausputkeen on lyhyt.
Joustavuuden lisäksi puskurityön etu on, ettet maksa turhasta. Ostat työaikaa vain todellisen tarpeen verran ja voit käyttää ylitsejäävät eurot johonkin muuhun. Täytät siis tarvetta, et jonkun työviikkoa. Toiseksi, koulutat henkilöstöäsi ilmaiseksi. Kun työntekijäsi ovat osa muita yrityksiä ja työyhteisöjä, heidän osaamisensa ja verkostonsa monipuolistuvat. Saat väistämättä uutta kokemusta ja näkemystä yritykseesi. Kolmanneksi, parannat työnantajakuvaasi, mikä helpottaa rekrytointia ja vähentää mahdollisesti kallista työpaikkahyppelyä.
Hanki työvoimaa todelliseen tarpeeseen
Kun tarvitset työvoimaa, hankit sitä palkkaamalla, kouluttamalla tai ostamalla. Palkkaaminen voi olla kallista varsinkin pk-yrityksille – puhumattakaan vähentämisestä, mikä on usein henkisesti raskasta ja työnantajakuvan kannalta ongelmallista, vaikka sijoittajat siitä yleensä innostuvatkin. Jos tarve on satunnainen, osa-aikainen tai kevyen usvan peitossa, voi olla järkevää palkata osa-aikainen tekijä tai ostaa apua ulkopuolelta. Tämä voi olla jonkun puskurityö. Otathan näissä päätöksissäsi huomioon paitsi lainsäädännön, myös henkilöstösuunnitelmat ja yt-elimissä neuvotellut sopimukset.
Kustannusnäkökulmasta työvoiman hankintatapa riippuu sen saatavuudesta ja laadusta, sekä tarpeesi pituudesta. Harvinainen osaaminen on kallista, yleinen edullisempaa. Pitkä tarve kannattaa tyydyttää palkkaamalla, lyhyt ostamalla. Syväosaajat ovat generalisteja kalliimpia. Varsin karkeasti jaotellen. Osta siis todellisen tarpeesi mukaisesti ja käytä puskurityötä osana resurssointia – voit valmistautua siihen esimerkiksi neuvottelemalla siitä yrityksen yhteistoiminnassa, huomioimalla sen resurssointisuunnitelmassa ja -budjetissa, varmistamalla työsopimuspohjien lainvoimaisuuden, tarkistamalla yrityksesi etupolitiikan, kouluttamalla johtoa ja HR:ää, ja avoimuuden kautta tuomalla sen luonnolliseksi osaksi yrityksen toimintakulttuuria.
Kilpailukiellon sweet & sour
Lainsäädännön näkökulmasta puskurityöskentelyä rajaa kilpailevan toiminnan kielto. Se estää työntekijääsi harjoittamasta yrityksesi liiketoiminnan kanssa kilpailevaa toimintaa. Ennen kuin kuitenkaan suunnittelet sivutoimilupien täyskieltoa, haastaan sinut analysoimaan puskurityön hyötyjä yrityksellesi. Kielto on toki lain- ja joskus myös asianmukainen, mutta avoin mieli ja keskustelu ovat varmasti tervetulleita. Jos murehdit työntekijäsi sitoutumista tai menettämistä, voithan pyrkiä olemaan niin houkutteleva työnantaja, ettei hän pyri kääntämään puskurityötään päätyökseen.
Tekijöilleen puskurityöskentelyn edut ovat seuraavat: vapaus ja joustavuus, vaihtoehdot ja monipuolisuus, taloudellinen mielenrauha, ammatillinen kasvu, osaamisen kehittyminen, työmarkkina-arvon kasvu, uskottavuus, säästämisen ja sijoittamisen mahdollistuminen, töiden ristiinvirittyminen/tukeminen, merkityksellisyys, motivaatio ja voimaantuminen, yhteisöllisyys, ammatillisen profiilin ja vahvuuksien kirkastuminen, sekä kasvavat verkostot. Näistä syistä sinunkin työntekijäsi mahdollisesti haluavat työskennellä osan viikkoa yrityksessäsi ja osan jossakin muualla – ja näistä samoista syistä sinun ja yrityksesi tulisi pyrkiä se mahdollistamaan.
Kirjoittaja:
Pia Klemetti on HR-ammattilainen, uravalmentaja, yrittäjä ja Puskurityö-kirjan kirjoittaja, jonka tavoite on tavallista joustavampi työelämä meille jokaiselle.
