Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työn intensiivisyys stressaa työntekijöitä

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa todetaan, että tietotekniikan käyttö työssä, puutteellinen tuki johtajilta sekä työn itsenäisyys lisäävät monella tapaa työn intensiivisyyttä. Lisäksi hyvin aloitteelliset ja työssään proaktiiviset työntekijät kokevat työnsä intensiiviseksi. Työn intensiivisyys, erityisesti työtahdin kiristyminen ja multitaskaus, lisäävät työuupumusriskiä.

Tietotekniikan käyttö työssä, puutteellinen tuki johtajilta sekä työn itsenäisyys lisäävät monella tapaa työn intensiivisyyttä. Lisäksi hyvin aloitteelliset ja työssään proaktiiviset työntekijät kokevat työnsä intensiiviseksi. Työn intensiivisyys, erityisesti työtahdin kiristyminen ja multitaskaus, lisäävät työuupumusriskiä.

Tämä käy ilmi Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla -tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksista.

Nelivuotisessa yhteistyöhankkeessa selvitetään työn intensiivisyyttä, sen seurauksia, ennustajia sekä intensiivisyydeltä suojaavia tekijöitä. Tutkimus tehdään Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen psykologian yksiköissä ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia.

Tutkimus osoitti myös, että kohtuulliset oppimisvaatimukset lisäsivät työnimua, mutta vähäiset ja runsaat oppimisvaatimukset vähensivät sitä. Työn intensiivisyyden kokemukset erosivat lisäksi eri-ikäisillä: työtahdin kiristymistä ja multitaskaamisen haasteita kokivat erityisesti ikääntyneemmät työntekijät, kun taas vaatimukset itseohjautuvuuteen ja itsensä johtamiseen olivat yleisempiä nuoremmilla työntekijöillä.

”Työn intensiivisyys voi olla riski työhyvinvoinnille erityisesti aloilla, joissa on meneillään teknologinen murros”, sanoo työ- ja organisaatiopsykologian professori Saija Mauno Tampereen yliopistosta.

Teknologia nopeuttaa työprosesseja ja tiedon siirtoa ruokkien työn intensiivisyyttä. Johdon tuki voi vähentää henkilöstön kokemaa työn intensiivisyyttä ja riittävästä tuesta tuleekin huolehtia teknologisessa murroksessa.

”Organisaatioiden, joissa korostetaan jatkuvaa työskentelyn tehostumista ja henkilöstön itseohjautuvuutta, tulee tiedostaa työn intensiivisyyden monimuotoisuus ja sen hyvinvointiriskit”, huomauttaa professori Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta.

Lisäksi tarvitaan eri-ikäisille räätälöityjä toimia, jotka auttavat hallitsemaan intensiivistä työtä ja sen hyvinvointiriskejä.

Tutkimustulokset on julkaistu artikkeleissa: Mauno, S., Kubicek, B., Minkkinen, J., & Korunka, C. (2019). Antecedents of intensified job demands: evidence from Austria. Employee Relations: The International Journal, Mauno, S., Minkkinen, J., Tsupari, H., Huhtala, M. and Feldt, T. (2019). Do Older Employees Suffer More from Work Intensification and Other Intensified Job Demands? Evidence from Upper White-Collar Workers. Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology, 4(1),

Lisätiedot: Konsortion johtaja, professori Saija Mauno, Tampereen yliopisto, 040 753 0314, saija.mauno@tuni.fi Hankejohtaja, professori Taru Feldt, Jyväskylän yliopisto, 040 805 3485, taru.feldt@jyu.fi

Kuva: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Lainsäädäntö

Työaika työhyvinvoinnin mittarina

Työaikaa voidaan käyttää mittarina henkilöstön jaksamiselle Esimerkiksi työpäivien venyminen voi viestiä lisääntyneestä työkuormasta Työn ja vapaa-ajan tasapaino on noussut usealle yhä

Työajan mittaaminen on kulttuuriteko

Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden

Agendalla ilmoituskanava – helposti

Nyt viimeistään kannattaa ryhtyä toimeen, jos ilmoituskanava vielä puuttuu. Organisaation johdolle ilmoituskanava on osa riskienhallintaa ja hyödyllinen lisä väärinkäytösten ehkäisyssä ja

Pilli viheltää, mitä seuraavaksi?

Hyvin tehty väärinkäytösselvitys voi olla yrityksen pelastus Kerronpa teille tarinan yhden väärinkäytösselvityksen anatomiasta. HR-päällikkö A on saanut sähköpostiinsa hälytyksen, jonka mukaan

Whistleblower puhaltaa yritysten toimintatavat uusiksi

Euroopan unionin asettama Whistleblower-direktiivi tekee epäiltyjen väärinkäytösten ilmoituskanavan pakolliseksi. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä petoksia ja korruptiota, parantaa rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden suojaa

Anonyymi ilmiantokanava HR:n tueksi

Moni työntekijä pelkää ilmoittaa työpaikalla kohtaamastaan epäasiallisesta käytöksestä. Henkilöstön ja koko organisaation tueksi on nyt tullut EU:n Whistleblower-direktiivi. Se velvoittaa yrityksiä

Rekrytoinnin kriittiset pisteet

Lainsäädännön asettamat rajoitteet tulee ottaa huomioon ensimmäisen kerran jo työpaikkailmoitusta laadittaessa. Oikeanlaisten työntekijöiden löytäminen ja rekrytointi on yksi työnantajan tärkeimmistä ja