Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työn imua lisäämällä kohti parempaa työhyvinvointia

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Työuupumuksen kasvu ja sen syyt

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työuupumus on yleistynyt
huolestuttavalla tavalla: todennäköisesti työuupuneiden
määrä on kasvanut kuudesta kymmeneen prosenttiin vuosina
2019–2024. Erityisesti esihenkilö- ja johtotehtävissä toimivien
sekä alle 36-vuotiaiden joukossa työuupumus on kasvanut
merkittävästi.

”Työuupumus on yleistynyt huolestuttavalla tavalla.

Työuupumus voi ilmetä monin eri tavoin, mutta yleisiä
oireita ovat jatkuva väsymys, kognitiiviset häiriöt, työmotivaation
puute ja kyynisyys. Erikoistutkija Janne Kaltiaisen mukaan
työuupumuksen syyt ovat moninaiset, mutta yleisiä kuormitustekijöitä
ovat epävarmuus oman työn tulevaisuudesta, kasvaneet
byrokratiavaatimukset ja tunnetyön lisääntyminen. Lisäksi etätyön
lisääntyminen on lisännyt yksinäisyyden ja tylsistymisen tunteita, erityisesti niillä, jotka tekevät yli 75 prosenttia työajastaan
etänä.

Johtajien työhyvinvointi vaakalaudalla

Tutkimustulokset osoittavat, että työuupumus on kasvanut merkittävästi
myös johtotehtävissä. Johtajien työssä ilmenevä
uupumus on kolminkertaistunut pandemiaa edeltäneestä
ajasta, ja samalla heidän toiveikkuutensa oman työnsä tulevaisuudesta
on heikentynyt. Tämä on erityisen huolestuttava
suuntaus, sillä johtajien työhyvinvointi vaikuttaa suoraan koko
organisaation ilmapiiriin ja menestykseen.

Johtamistyö on muuttunut viime vuosina merkittävästi, mikä
on lisännyt sen kuormittavuutta. Johtajille on tarjottava riittävästi
tukea ja resursseja, jotta he voivat selviytyä uusista haasteista.
Tämä tuki voi tarkoittaa esimerkiksi esimiestyön kehittämistä,
koulutusta tai työhyvinvointia tukevien verkostojen luomista.
Henkilöstöammattilaisten rooli korostuu tässä, sillä heidän
tehtävänään on tunnistaa riskit ja tukea johtajia heidän
työssään.

Ennaltaehkäisyn merkitys

Työuupumuksen ehkäisy alkaa siitä, että työpaikalla tunnistetaan
uupumukseen johtavat tekijät ja pyritään systemaattisesti vähentämään niitä. Keskeisiä tekijöitä uupumuksen ennaltaehkäisyssä
ovat työn hallinnan lisääminen, työkuormituksen
tasapainottaminen ja sosiaalisen tuen vahvistaminen.

Työn hallinnan lisääminen tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta
vaikuttaa omaan työhönsä ja sen sisältöön. Työntekijät,
jotka kokevat hallitsevansa työnsä ja pystyvänsä tekemään
päätöksiä työnsä suhteen, kokevat vähemmän stressiä ja ovat
vähemmän alttiita työuupumukselle.

Työkuormituksen tasapainottaminen on olennaista uupumuksen
ehkäisyssä. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa nousi
esiin erityisesti kohtuuttoman työkuormituksen yhteys pitkiin
sairauslomiin. Henkilöstöammattilaisten tehtävänä on varmistaa,
että työtehtäviä ja resursseja jaetaan oikeudenmukaisesti,
eikä yksittäisiä työntekijöitä kuormiteta liikaa.

Sosiaalisen tuen merkitys työssä on korostunut erityisesti
etätyön yleistymisen myötä. Työntekijöiden kokema yksinäisyys
on kasvanut, erityisesti niillä, jotka tekevät suurimman
osan työajastaan etänä. Yksinäisyys ja puutteellinen vuorovaikutus
työpaikalla voivat lisätä työuupumuksen riskiä. Työpaikoilla
tulisi aktiivisesti edistää sosiaalista kanssakäymistä
ja mahdollistaa kohtaamisia niin fyysisesti kuin virtuaalisesti.
Tämä luo työyhteisöön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää
yksinäisyyden kokemusta.

Työn imu ja sen lisääminen

Työuupumuksen ehkäisyssä on tärkeää keskittyä myös työn
imun vahvistamiseen. Työn imu viittaa työntekijän innostuneeseen,
sitoutuneeseen ja energiseen työskentelyyn. Työn
imun vahvistamiseksi organisaatioissa tulisi kiinnittää huomiota
erityisesti työtehtävien mielekkyyteen, oikeudenmukaiseen
kohteluun ja siihen, että työntekijöillä on mahdollisuus
kehittää osaamistaan ja kokea onnistumisia työssään.

”Sosiaalisen tuen merkitys työssä on korostunut erityisesti etätyön yleistymisen myötä.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen muistuttaa, että työn
imu ei ole enää itsestäänselvyys: jos työntekijä kokee työnsä
merkityksettömäksi tai väsyttäväksi, työ ei enää ole voimavara,
joka kantaa arjessa. Tämän vuoksi henkilöstöalan
ammattilaisten tulisi aktiivisesti etsiä keinoja työn merkityksellisyyden
lisäämiseksi ja luoda rakenteita, jotka tukevat työn
imun syntymistä.

Työuupumus on kasvava ongelma suomalaisessa työelämässä,
ja sen ehkäisy vaatii järjestelmällisiä toimia. Henkilöstöammattilaisilla
on keskeinen rooli uupumuksen ennaltaehkäisyssä
varmistamalla työn hallinnan, kuormituksen ja
sosiaalisen tuen tasapaino. Työn imun vahvistaminen ja työpaikkojen
kehittäminen kohti joustavampia ja tukevampia
rakenteita ovat avaintekijöitä matkalla kohti parempaa työhyvinvointia.

Teksti: Paul Charpentier
Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Työhyvinvointi on strateginen valinta

Hyvinvointi on enemmän kuin vain yksittäinen valinta – se on strateginen päätös. Varalan hyvinvointipalveluissa uskotaan, että henkilöstön hyvinvointia voidaan vahvistaa pitkäjänteisen

Anna lahjaksi ikimuistoisia hetkiä

Elämyspaketti mukautuu erilaisiin kiittämisen ja palkitsemisen tarpeisiin Elämys on ikimuistoinen lahja, joka tuottaa iloa ja luo muistoja. Monipuolisten elämyspakettien sisältämistä vaihtoehdoista

Huippukylmähoitolaite on satsaus hyvinvointiin

Satakerta Rödl & Partner on hankkinut huippukylmähoitolaitteen jo kahteen toimipisteeseensä. Kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva kylmähoitolaite on työpaikan vetovoimatekijä. Kylmähoito tukee kivunhallintaa ja

Valjasta stressi voimavaraksi

Stressin voi kääntää voimavaraksi omaa suhtautumistapaa muuttamalla, jolloin stressin haitallisten vaikutusten kokeminen vähenee. Stressin näkeminen vahvistavana auttaa selviytymään haastavasta tilanteesta ja

Voimaa ammattiahdistuksesta

Kun oma elämäntilanne muuttuu, ammatillinen kehittyminen pysähtyy tai olosuhteet työssä vaihtuvat, saattaa turvallisuuden tunne ja työidentiteetti tärähtää. Kyse voi olla tietokirjailija

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi