Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.
Työuupumuksen kasvu ja sen syyt
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työuupumus on yleistynyt
huolestuttavalla tavalla: todennäköisesti työuupuneiden
määrä on kasvanut kuudesta kymmeneen prosenttiin vuosina
2019–2024. Erityisesti esihenkilö- ja johtotehtävissä toimivien
sekä alle 36-vuotiaiden joukossa työuupumus on kasvanut
merkittävästi.
”Työuupumus on yleistynyt huolestuttavalla tavalla.
Työuupumus voi ilmetä monin eri tavoin, mutta yleisiä
oireita ovat jatkuva väsymys, kognitiiviset häiriöt, työmotivaation
puute ja kyynisyys. Erikoistutkija Janne Kaltiaisen mukaan
työuupumuksen syyt ovat moninaiset, mutta yleisiä kuormitustekijöitä
ovat epävarmuus oman työn tulevaisuudesta, kasvaneet
byrokratiavaatimukset ja tunnetyön lisääntyminen. Lisäksi etätyön
lisääntyminen on lisännyt yksinäisyyden ja tylsistymisen tunteita, erityisesti niillä, jotka tekevät yli 75 prosenttia työajastaan
etänä.
Johtajien työhyvinvointi vaakalaudalla
Tutkimustulokset osoittavat, että työuupumus on kasvanut merkittävästi
myös johtotehtävissä. Johtajien työssä ilmenevä
uupumus on kolminkertaistunut pandemiaa edeltäneestä
ajasta, ja samalla heidän toiveikkuutensa oman työnsä tulevaisuudesta
on heikentynyt. Tämä on erityisen huolestuttava
suuntaus, sillä johtajien työhyvinvointi vaikuttaa suoraan koko
organisaation ilmapiiriin ja menestykseen.
Johtamistyö on muuttunut viime vuosina merkittävästi, mikä
on lisännyt sen kuormittavuutta. Johtajille on tarjottava riittävästi
tukea ja resursseja, jotta he voivat selviytyä uusista haasteista.
Tämä tuki voi tarkoittaa esimerkiksi esimiestyön kehittämistä,
koulutusta tai työhyvinvointia tukevien verkostojen luomista.
Henkilöstöammattilaisten rooli korostuu tässä, sillä heidän
tehtävänään on tunnistaa riskit ja tukea johtajia heidän
työssään.
Ennaltaehkäisyn merkitys
Työuupumuksen ehkäisy alkaa siitä, että työpaikalla tunnistetaan
uupumukseen johtavat tekijät ja pyritään systemaattisesti vähentämään niitä. Keskeisiä tekijöitä uupumuksen ennaltaehkäisyssä
ovat työn hallinnan lisääminen, työkuormituksen
tasapainottaminen ja sosiaalisen tuen vahvistaminen.
Työn hallinnan lisääminen tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta
vaikuttaa omaan työhönsä ja sen sisältöön. Työntekijät,
jotka kokevat hallitsevansa työnsä ja pystyvänsä tekemään
päätöksiä työnsä suhteen, kokevat vähemmän stressiä ja ovat
vähemmän alttiita työuupumukselle.
Työkuormituksen tasapainottaminen on olennaista uupumuksen
ehkäisyssä. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa nousi
esiin erityisesti kohtuuttoman työkuormituksen yhteys pitkiin
sairauslomiin. Henkilöstöammattilaisten tehtävänä on varmistaa,
että työtehtäviä ja resursseja jaetaan oikeudenmukaisesti,
eikä yksittäisiä työntekijöitä kuormiteta liikaa.
Sosiaalisen tuen merkitys työssä on korostunut erityisesti
etätyön yleistymisen myötä. Työntekijöiden kokema yksinäisyys
on kasvanut, erityisesti niillä, jotka tekevät suurimman
osan työajastaan etänä. Yksinäisyys ja puutteellinen vuorovaikutus
työpaikalla voivat lisätä työuupumuksen riskiä. Työpaikoilla
tulisi aktiivisesti edistää sosiaalista kanssakäymistä
ja mahdollistaa kohtaamisia niin fyysisesti kuin virtuaalisesti.
Tämä luo työyhteisöön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää
yksinäisyyden kokemusta.
Työn imu ja sen lisääminen
Työuupumuksen ehkäisyssä on tärkeää keskittyä myös työn
imun vahvistamiseen. Työn imu viittaa työntekijän innostuneeseen,
sitoutuneeseen ja energiseen työskentelyyn. Työn
imun vahvistamiseksi organisaatioissa tulisi kiinnittää huomiota
erityisesti työtehtävien mielekkyyteen, oikeudenmukaiseen
kohteluun ja siihen, että työntekijöillä on mahdollisuus
kehittää osaamistaan ja kokea onnistumisia työssään.
”Sosiaalisen tuen merkitys työssä on korostunut erityisesti etätyön yleistymisen myötä.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen muistuttaa, että työn
imu ei ole enää itsestäänselvyys: jos työntekijä kokee työnsä
merkityksettömäksi tai väsyttäväksi, työ ei enää ole voimavara,
joka kantaa arjessa. Tämän vuoksi henkilöstöalan
ammattilaisten tulisi aktiivisesti etsiä keinoja työn merkityksellisyyden
lisäämiseksi ja luoda rakenteita, jotka tukevat työn
imun syntymistä.
Työuupumus on kasvava ongelma suomalaisessa työelämässä,
ja sen ehkäisy vaatii järjestelmällisiä toimia. Henkilöstöammattilaisilla
on keskeinen rooli uupumuksen ennaltaehkäisyssä
varmistamalla työn hallinnan, kuormituksen ja
sosiaalisen tuen tasapaino. Työn imun vahvistaminen ja työpaikkojen
kehittäminen kohti joustavampia ja tukevampia
rakenteita ovat avaintekijöitä matkalla kohti parempaa työhyvinvointia.
Teksti: Paul Charpentier
Kuvat: Pexels
