Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työelämän riidat voi välttää

Selvä käsitys pelisäännöistä auttaa takaamaan työrauhan, asianajaja Antti Palmujoki sanoo. Erityisesti esihenkilöiden ja HR-asiantuntijoiden tulee hallita työoikeuden perusteet, jotta sopu työpaikalla säilyy. Asioita on kuitenkin työlästä ottaa haltuun yksin kirjoja lukemalla. Siksi työnantajalta kannattaa pyytää koulutusta.

Monet työpaikan tunnelmaa kiristävät riidat ovat aivan turhia ja niiltä vältyttäisiin, jos työpaikoilla olisi riittävät perustiedot työoikeudesta, asianajaja ja Lakikoulutuksen kouluttaja Antti Palmujoki sanoo.

Palmujoki on vuosien ajan kiertänyt Suomea pitämässä Lakikoulutuksen työnteon juridiikkaan liittyviä koulutuksia. Hän on havainnut, että monet konfliktit saavat alkunsa mitättömän pieniltä tuntuvista väärinkäsityksistä.

– Osapuolilla on erilaiset käsitykset siitä, mitä on sovittu tai mitkä ovat toisen osapuolen velvollisuudet. Asioita jää hampaankoloon hiertämään ja jossain vaiheessa ne alkavat ryöpsähdellä ulos tavoilla, jotka vahingoittavat työpaikan ilmapiiriä.

Palmujoen mukaan suuri osa ongelmista olisi ehkäistävissä ennalta sillä, että koko henkilöstöllä – tai vähintäänkin esihenkilöillä ja HR-asiantuntijoilla – olisi käsitys siitä, mitkä ovat työelämän pelisäännöt: mitä direktio-oikeus tarkoittaa, mikä on työsopimuksen ehtojen merkitys, mitä yksityisyyden suoja merkitsee työelämässä, miten yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja tasapuolisuus olisi otettava huomioon, ja niin edelleen.

– Nämä asiat eivät ole vaikeita, mutta niitä on hankalaa ottaa haltuun itsenäisesti vain kirjoista lukemalla. Koulutusten jälkeen moni osallistuja on kertonut, kuinka tärkeää oli, että heille selitettiin asiat perusteellisesti ja rautalangasta vääntäen.

Erityisellä mielenkiinnolla Palmujoki odottaa syksyllä käynnistyvää Käytännön työoikeutta HR- asiantuntijoille -kokonaisuutta, johon kuuluu kuusi koulutuspäivää.

– Siitä tulee hauskaa, sillä HR-asiantuntijoilla on aina paljon hyviä, käytännön työelämän tilanteisiin liittyviä kysymyksiä, joita on mukavaa pohtia yhdessä.

Lisätietoja: www.lakikoulutus.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Lainsäädäntö

Projektityöntekijät asunnottomiksi?

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ohjeistus, joka uhkaa hankaloittaa asuntojen lyhytaikaista vuokrausta on noussut laajasti otsikoihin. Aiheen ympäriltä on kirjoitettu niin Helsingin Sanomissa

Uusi työaikalaki tuli – mikä muuttui?

Uuden työaikalain voimaantulo vuoden alussa ei varsinaisesti ole mullistanut yritysten työaikakäytäntöjä – mutta uusi laki on ilahduttavasti tuonut mukanaan monia uusia

Mihin työaika kuluu?

Johtaja, tunnista pahimmat aikasyöpöt ja paranna kannattavuutta HR-datan avulla Sukellus henkilöstödataan kertoo huomattavan paljon yrityksen tehokkuudesta ja osaamisesta. Usein yrityksissä panostetaan

Päivitä työajanseuranta!

HR voi hyötyä nykyistä paljon enemmän fiksuista järjestelmistä, jotka modernisoivat ja automatisoivat työajanseurannan. Jotta työntekijän suoritusta ylipäätään voidaan arvioida – ja

Suorahaku toimii strategisena työkaluna

Jatkuvasti yleistyvä suorahaku on laajentunut käsittämään paljon muutakin kuin vain tietyn avainhenkilövalinnan menetelmän. Kirjoittaja: Anne Koivusaari Yhä useammin suorahakua voidaan käyttää

Työn intensiivisyys stressaa työntekijöitä

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa todetaan, että tietotekniikan käyttö työssä, puutteellinen tuki johtajilta sekä työn itsenäisyys lisäävät monella tapaa työn intensiivisyyttä. Lisäksi

Koordinaatiokaaos – onko liian tuttu?

Byrokratia kasvaa, tuottavuus katoaa, ja johtajat ovat neuvottomia Koordinaatiokaaos johtaa usein tuottavuuden romahdukseen kuten kävi esimerkiksi Nokian puhelimille. Se on keskeinen

Työaika työhyvinvoinnin mittarina

Työaikaa voidaan käyttää mittarina henkilöstön jaksamiselle Esimerkiksi työpäivien venyminen voi viestiä lisääntyneestä työkuormasta Työn ja vapaa-ajan tasapaino on noussut usealle yhä

Työajan mittaaminen on kulttuuriteko

Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden

Agendalla ilmoituskanava – helposti

Nyt viimeistään kannattaa ryhtyä toimeen, jos ilmoituskanava vielä puuttuu. Organisaation johdolle ilmoituskanava on osa riskienhallintaa ja hyödyllinen lisä väärinkäytösten ehkäisyssä ja

Pilli viheltää, mitä seuraavaksi?

Hyvin tehty väärinkäytösselvitys voi olla yrityksen pelastus Kerronpa teille tarinan yhden väärinkäytösselvityksen anatomiasta. HR-päällikkö A on saanut sähköpostiinsa hälytyksen, jonka mukaan

Whistleblower puhaltaa yritysten toimintatavat uusiksi

Euroopan unionin asettama Whistleblower-direktiivi tekee epäiltyjen väärinkäytösten ilmoituskanavan pakolliseksi. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä petoksia ja korruptiota, parantaa rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden suojaa

Anonyymi ilmiantokanava HR:n tueksi

Moni työntekijä pelkää ilmoittaa työpaikalla kohtaamastaan epäasiallisesta käytöksestä. Henkilöstön ja koko organisaation tueksi on nyt tullut EU:n Whistleblower-direktiivi. Se velvoittaa yrityksiä