Työaikaa voidaan käyttää mittarina henkilöstön jaksamiselle
Esimerkiksi työpäivien venyminen voi viestiä lisääntyneestä työkuormasta
Työn ja vapaa-ajan tasapaino on noussut usealle yhä tärkeämmäksi tekijäksi työnantajaa valitessa. Työajanseurannan ja työtyytyväisyyden mittaaminen tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen ja parhaiden osaajien pitovoimaan.
Hyvinvoivat ja jaksavat työntekijät ovat toimivan työyhteisön tukipilari, ja parhaassa tapauksessa työhyvinvointi heijastuu positiivisesti koko yrityksen tuloksiin. Työntekijät arvostavat entistä enemmän vapautta päättää, milloin ja missä he työnsä tekevät. Vanhoja tekemisen tapoja haastetaan: esimerkiksi nelipäiväinen työviikko on noussut uudeksi työelämätrendiksi. Vapaus päättää omista työajoista voikin tulevaisuudessa nousta kilpailutekijäksi osaajien houkuttelussa. Työn ja vapaa-ajan hämärtyessä henkilöstön jaksaminen voi kuitenkin joutua koetukselle, jos työhön käytettyä aikaa ei seurata. Erityisesti asiantuntijatyössä työajanseurannan merkitys korostuu perinteisen virastotyöajan jäädessä historiaan.
Työntekijäpito on yrityksille tärkeämpää kuin koskaan: McKinseyn tutkimuksen mukaan jopa 33 % on aikeissa vaihtaa työpaikkaa 3–6 kuukauden sisällä. Palkkauksen lisäksi huono johtaminen, olemattomat urakehitysmahdollisuudet ja mahdottomat tavoitteet saavat osaajat etsimään uusia mahdollisuuksia. Työajanseuranta ja työtyytyväisyyden mittaaminen tarjoavat useille organisaatioille hyödyntämättömiä mahdollisuuksia työntekijäpysyvyyden ja rekrytoinnin näkökulmista.
Työmarkkinoille on siis saapumassa uusi sukupolvi, jolle arjen ja vapaa-ajan tasapainottaminen on entistä tärkeämpää. Visma Enterprisen tutkimuksesta selvisi, että erityisesti milleniaalit haluavat tehdä työnsä omassa aikataulussaan ja ovat kiinnostuneempia mahdollisuudesta lyhennettyyn työaikaan. Samaan aikaan he ovat tyytymättömämpiä nykyisiin työoloihin ja etsivät aktiivisesti uusia haasteita. Tulevaisuuden huippuosaajia ei siis houkuttele pelkkä palkka, vaan vapaus päättää omasta työajastaan. Hyvinvoiva työyhteisö ja elämäntilanteeseen mukautuvat työajat voivat olla toimiva keino työntekijöiden vaihtuvuuden pienentämiseen ja parhaiden osaajien houkutteluun.
Työajanseurannalla työhyvinvointia
Hyvinvoiva työyhteisö ja elämäntilanteeseen mukautuvat työajat ovat keino vähentää nykyisten työntekijöiden vaihtuvuutta ja houkutella organisaatioon parhaita osaajia. Toimivalla työajanseurantajärjestelmällä voidaan parhaassa tapauksessa ehkäistä liiallisesta työkuormasta johtuvaa uupumusta ja kehittää hyvinvoivaa työyhteisöä.
Työajanseuranta toimii parhaimmillaan työn kuormittavuuden mittarina: jatkuvat ylityötunnit ovat konkreettinen merkki siitä, että työntekijän työkuorma on kasvanut liian suureksi. Parhaassa tapauksessa työajanseuranta auttaa HR-ammattilaista havaitsemaan ylityöllistetyt työntekijät ajoissa, jolloin mahdolliset työssä uupumiset on helpompi ennakoida. Työajanseurantaa ei kuitenkaan vielä hyödynnetä merkittävästi työhyvinvoinnin kehittämisessä: HR-ammattilaisille toteutetun tutkimuksen mukaan yksi työajanseurannan haasteista on, että jos käytössä oleva järjestelmä ei hälytä tehdyistä ylityötunneista, on niitä luonnollisesti haastava seurata.
Työajanseuranta on tiiviisti kytköksissä työhyvinvointiin. Jos työtyytyväisyyttä ei mitata säännöllisesti, saattaa pinnan alla kytevä tyytymättömyys jäädä huomaamatta. Kun tähän yhdistetään tieto siitä, kuinka haastavaksi HR-ammattilaiset kokevat uusien osaajien rekrytoinnin, saattaa tulevaisuus tuoda tullessaan työntekijäpulan – myös niillä aloilla, joihin tähän ei ole vielä herätty. Toimiva työajanseuranta onkin parhaimmillaan organisaation työkalu niin työhyvinvoinnin parantamisessa, työuupumuksen ehkäisemisessä kuin työntekijäpysyvyyden varmistamisessa.
Lue lisää työajanhallinnasta: www.visma.fi/tiima
